keskiviikko 8. lokakuuta 2014

YSTÄVIÄ ERÄMAASSA





Tänään kerromme mitkä asiat on vaikuttaneet siihen, että Nikke on tänä päivänä niin hyvässä kunnossa, vaikka yksikään lääkäri ei ole uskonut, että Nikke tulee parantumaan ja selviämään ilman lääkkeitä. Emme avaa tässä enempää Niken taudinkuvasta ja menneistä vuosista. Edellinen kirjoitus kertoo siitä. Tässä kuvailemme mikä apu on ollut terapiasta ja ystävyyssuhteista. Voiko kärsimys  kääntyä voitoksi?  Otamme kantaa epäkohtiin joita olemme muiden ihmisten ja myös seurakunnan taholta joutuneet kohtaamaan. Kerromme niistä siksi, koska haluamme, että tämä maailma voisi olla parempi paikka erityisesti kärsivälle ja sairaille. 

Blogin kirjoittamisesta on tullut meille yhteinen juttu. kirjoittaminen on muuten todella hyvää terapiaa. Sanotaan, että kivi kiveä hioo ja niin tekee myös yhteisen blogin kirjoittaminen. Olemme saaneet monta väittelyä ja riitaa aikaiseksi. Hahaa. Toisaalta, ollut myös kiva istua iltaa yhdessä ja viimeistellä tekstiä ja tutustua blogin ylläpitoon. Heidi kirjoittaa jutuille pohjia, joihin Nikke lisää omia ajatuksia ja muistelmia.


OHJEITA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ

Aloin listata ylös asioita, joissa muut ihmiset ovat neuvoneet tai mikä on ollut heidän arvio Niken sairastumisen syistä. Luin ne ääneen Nikelle. En ehtinyt edes ensimmäiseen kohtaan, kun aloin nauraa. Nikke yhtyi nauruun ja saimme lopulta nauraa vatsat kippurassa ja vedet silmissä.  
1.     -       kristinusko on sekoittanut Niken pään. Sairaus on tullut, koska Nikke tuli uskoon. (Nikke oli 6 v aiemmin 22 vuotiaana tullut uskoon ja minä 21 vuotiaana 7kuukautta enennen Nikkeä)
2.     -         -Moni oli sitä mieltä, että Nikke oli avannut oven demoneille jonkin ajatuksen kautta ja sen vuoksi sairastui. 
3.     -         Useat eri henkilöt rukoilivat Niken puolesta, että hän vapautuisi demoneista.
4.     -         Näihin päiviin asti on löytynyt henkilöitä jotka ovat sitä mieltä, että joku asia Nikessä tai hänen menneinä vuosina tehdyissä ratkaisuissa on vaikuttanut sairastumiseen.
5.     -         Niken elämästä yritettiin etsiä myös syntiä, joka olisi aiheuttanut masennuksen. 
6.     -         Nikkeä kehoitettiin palvomaan Jumalaa, koska se tuo kuulemma parantumisen.
7.     -         Henkilöitä otti yhteyttä ja Nikkeä kehoitettiin aloittamaan vitamiinien syönti erityisesti kalaöljy auttaisi.
8.     -         Lähde lenkille niin mieli virkistyy!
9.     -         Saimme myös lahjaksi ison valohoitolampun, jota käytetään kaamosmasennuksen hoidossa. Sukulainen oli lukenut, että masennus johtuu valonpuutteesta.
10. -         Toinen sukulainen oli vakuuttunut siitä, että työnteko parantaa ja ohjeisti Nikkeä hakeutumaan työhön. Tunnollisena ihmisenä Nikke hakeutui töihin ja noiden jaksojen jälkeen olo oli kahta kauheampi. 
11. - masennus on sinun oma valintasi, koska jos uskoo oikealla tavalla, ei ole mitään sairautta

Niin kuin äsken kerroin, pitkä lista ja neuvot alkoivat tätä kirjoittaessa naurattaa. Silloin kun näitä ongelmia, syitä, demoneita on alettu kaivella voit kuvitella, että ne eivät naurattaneet yhtään. Ne lisäsivät ja pitkittivät Niken ahdistusta ja sairautta. Näin jälkeenpäin emme ole löytäneet mitään muuta syytä Niken sairaudelle, kuin varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset. Sairaus vain tuli kuin salaman isku kirkkaalta taivaalta.
Kärsivää ja sairasta ihmistä ei tulisi lähteä neuvomaan ja etsimään syitä ongelmiin. Jos sinä tai joku sinun läheisesi on kokenut tälläistä. Kertokaa siitä seurakunnan pastorille. Jos sinua ei kuunnella tai asia painetaan villaisella, niin suosittelen hakeutumaan sellaiseen yhteyteen, jossa sinua ei pelotella ja voit kokea aitoa välittämistä. Kerro kokemuksista ystäville, terapeutille tai kirjoittakaa meille.
Lääkärit eivät neuvoja antaneet. He olivat sitä mieltä, että Niken sairaus ja oireet ovat niin vakavia, että he eivät uskoneet parantumiseen. Eri diagnooseja suomeen muuttamiseen jälkeen oli lukuisia. Viimeisin lääkärin antama diagnoosi oli skitsoaffektiivinen häiriö.


MAAGISTA TERAPIAA



Ystävämme Paula on maailman paras terapeutti. Hänen seurassa ei käy aika pitkäksi. Paula on ollut ystäväni jo yli 20 vuotta. Paulan seurassa unohtuu kaikki murheet ja hänen älytön huumori tekee aina hyvää. Paulan apu ei kuitenkaan yksistään riittänyt :D.
Aloin rukoilla Nikelle hyvää terapeuttia ja samoihin aikoihin kuulin Markku Yli-Mäyrystä joka oli tehnyt pitkän 30 vuotisen uran vankilapastorina ja terapeuttina. Kotiin tullessa selailimme Markusta kirjoitettuja artikkeleita netistä. Toivon kipinä syttyi. Uskoin, että hän voisi auttaa Nikkeä.
Markun pakeille oli ohjattu: murhamiehet, raiskaajat, lasten tappajat ja monet vaikeat tapaukset joita kukaan muu ei ollut pystynyt auttamaan. Häntä oli hyvin vaikeaa tavoittaa. 
 Saimme ajan seuraavalle viikolle. Se oli mahtava hetki. Tiesin, että se tuo meille apua. Sitten oli haettava kuntoutustuki terapiaan. Kelan vastaus tuli, mutta se uutinen olikin huono. Nikelle ei myönnetty terapiaa, koska hänen sairautensa on niin vakava ja psyyke niin pahoin häiriintynyt, että hänen terapiaan ei kannata satsata (kolme kertaa hakemus hylättiin). 
Päätimme kuitenkin jatkaa terapiaa ja jotenkin selvisimme maksuista. Markku Yli-Mäyry oli ensimmäinen joka uskoi Niken parantumiseen. ” Mahdottomia tapauksia ei ole olemassa” hän lisäsi samaan hengen vetoon” jos terapeutti ei usko asiakkaan parantumiseen niin silloin hän on itse terapian tarpeessa”.  
Rahat olivat tiukilla ja tapaamisiakin oli harvakseltaan, välillä viikottain ja toisinaan joka toinen tai joka kolmasviikko. Pikkuhiljaa yhteys ja luottamus Markkuun lisääntyi ja sillä on ollut hyvin merkittävä osuus Niken pääsyssä jaloilleen. Markun asenne oli niin raudanluja ja omalla uskollaan ja kokemuksellaan hän loi uskon meihin ja erityisesti Nikkeen, että hän voi vielä parantua. 
Markun toivon sanoissa oli jotain maagista: sanoissa oli oikeasti uskoa, toivoa ja luottamusta luova vaikutus. Markku kertoi upeita esimerkkejä hoitamistaan ihmisistä miten moni oli terapian kautta löytänyt omat lahjansa. Kipeät ja käsittelemättömät asiat lukitsevat ihmisen tunne-elämän. Kun ihminen alkaa eheytymään, voi syntyä vaikka mitä. Eräs hänen asiakkaansa oli terapian aikana alkanut tehdä taidetta ja tänä päivänä hän elättää itsensä ulkomailla tekemillään taideteoksilla. Markku ei uskonut hetkeäkään lääkärien diagnooseja tai että kyseessä olisi koko elinikää varjostava sairaus. Hän sanoi ”Nikke sinulla on potentiaalia, vaikka mihin ”!.
Vaikeina vuosina hänen vastaanotolla ei tullut mieleen, että jonain päivänä hänen ohjauksestaan olisi ihan korvaamatonta hyötyä meidän työssämme syrjäytyneiden parissa. Terapia on jäänyt taakse, mutta Markku elää meidän ajatuksissa läpi elämän.


HÄPEÄN TUNNETTA YSTÄVIEN SUVUN JA SEURAKUNNAN KESKELLÄ


Muistan hyvin elävästi, kun olin ensimmäistä kertaa Niken sairastumisen jälkeen viettämässä iltaa ystävien kanssa. Inhottava pelko oli koko ajan siitä, että joku alkaa kysellä Niken voinnista. Häpesin Niken masennusta ja ahdistusta enemmän kuin mitään. Itseasiassa niin paljon, että mietin kotona, että jätän juhlat väliin. Onneksi kukaan ei kysynyt mitään ja ystävien lattia säilyi ehjänä, kun ei tarvinnut vajota lattian rakoon.
Koimme ulkopuolisuutta vähän joka puolella myös seurakunnassa.  Niken sairaus toi molemmille arvottomuuden tunteen. Tuntui, että olemme sairauden johdosta yhteiskunnan pohjasakkaa. Välillä jouduttiin kääntymään sosiaalitoimiston puoleen, kun varat eivät riittäneet elämiseen. Olemme molemmat huumorintajuisia, mutta silloin kun sattuu ei letkautukset liittyen omaan kärsimykseen tunnu kivalta. Sukulainen kommentoi meitä sanoin: "sossuperhe ". Ympärillä oli hyvännäköisiä, työssäkäyviä ja onnellisen oloisia ihmisiä: sinkkuja ja pariskuntia sekä perheitä. Meidän elämä ei ollut mennyt niin kuin pitäisi, ja tuntui, että meissä oli jokin vikana ja asioiden pitäisi muuttua. Emme kokeneet, että tulemme hyväksytyiksi siinä elämäntilanteessa ja sellaisina kuin olimme. Kirjoitamme tästä sen vuoksi, että tämä ilmiö on todellisuutta monissa seurakunnissa tänäkin päivänä. Kärsivän, epäonnistuneen, sairaan, syrjäytyneen voi olla vaikea löytää paikkaa seurakunnassa.   
 Kirjoitamme siksi, että minä ja sinä voimme olla muuttamassa tätä ilmapiiriä. 

YSTÄVÄT - MEIDÄN PELASTAVAT ENKELIT



Sitten tutustuimme Karin ja Hannen kanssa. He olivat itse kokeneet masennuksen ja loppuunpalamisen ja heidän seura oli = Ystävyyttä ilman ehtoja ja sitä, että pitää olla jotain muuta mitä oikeasti on. He olivat lukuisia kertoja kylässä ihan muuten vaan tai sitten hälytimme heidät apuun, kun oli joku kriisi päällä. Istuimme monesti iltaa yhdessä ja aika kului kuin siivillä. Usein mukana oli myös Anne. 

 

Heidän kaikkien seurassa oli vaan helppo olla. Kun olin aivan puhki, ja tuntui etten enään jaksa, soitin Hannelle tai Annelle. Oli ihanaa kun sai itkeä puhelimeen. He eivät koskaan päivitelleet tilannetta, moittineet Nikkeä tai alkaneet neuvoa. He kuuntelivat ja rukoilivat. Useasti Nikke oli kovan kivun kourissa ja meidän molempien voimat lopussa. Hanne ja Kari tulivat kotiimme, kun Nikke makasi lattialla tuskissa ja he alkoivat rukoilla. 
 Vointia ja kuulumisia voi kysyä monella tapaa. Annen, Häkkisten tai Kaitsun tapa ei ollut koskaan voivotteleva tai siitä ei seurannut tunne, että jokin on pielessä.
 Essiin ja Tuomoon tutustuimme seurakunnassa, jossa olemme käyneet nyt 5 vuotta. Essin kommentit on olleet todella tärkeitä. Hän on kuvaillut Nikkeä mm. Tarzaniksi. Tätäkin on ehkä vaikea ymmärtää, mutta Nikke on kaikki vuodet kuullut kommentteja miten hän on lihonut, naama turvonnut ja vaikuttaa poissaolevalta jne. Kun joku kehuu, niin se tuntuu erityisen hyvältä ja antanut tunteen, että kaikki on hyvin.
Markku ja Merja, joihin olimme tutustuneet jo meidän seurusteluaikana, ovat aina olleet uskomattoman positiivisia. 

 
Miten onkaan mahdollista, että jos joku ulkopuolinen uskoo sinun olevan pätevä ja mahtava tyyppi alat myös itse uskoa siihen. Markun ja Merjan seura teki tälläisen ihmeellisen mielenmuutoksen meissä molemmissa. He loivat meihin uskoa ja toivoa. He tukivat kaikissa meidän ratkaisuissa jopa kotikoulussa.  He eivät koskaan ajatelleet, että meidän elämässä jokin olisi pielessä. Se oli mahtava tunne. He uskoivat, että kärsimys tulee kääntymään siunaukseksi, meitä valmistetaan tuon erämaa-ajan kautta johonkin ja kaikella on joku tarkoitus.
Panu on tullut kuvioihin viime vuosina. Hän on Espoon vapaaseurakunnan pastori. Olemme Panun kanssa tekemisissä viikottain liittyen seurakunta kuvioihin ja ViaDian kautta tekemään vapaaehtoistyöhömme. Panulla on sellaista huumoria ja rentoutta joka ei voi olla tarttumatta. Hän jaksaa aina kehua ja tsempata.


 KÄRSIMYKSEN HYVÄ HEDELMÄ


Aloin huomata, että terapian johdosta Nikke alkoi olla inhimillisempi ja aidompi. Aloin olla jopa kiitollinen, ainakin hyvinä hetkinä, että mies oli sairastunut. Kylmyys ja suorittaminen olivat jääneet taakse. Nikke ei enää vaatinut itseltään, minulta tai muilta täydellisyyttä. Hän alkoi hyväksyä ihmisissä olevaa herkkyyttä heikkoutta ja sairautta.
 Uskomme, että kun Jumala johdattaa kipujen ja pettymysten maailmaan, tapahtuu jotain syvää ja niin mahtavaa, ettei vähemmän dramaattisilla keinoilla tämän uuden luominen olisi mahdollista.  Tiedätkö Joosefin tarinan vanhasta testamentista? Hänen veljet olivat kateelllisia ja myivät Joosefin orjaksi. Lopulta hän pääsi ensin kärsittyään mm. syyttömänä useita vuosia vankilassa Faaraon hoviin. Saavutti siis korkean aseman ja näin pystyi auttamaan veljiään ja koko sukuaan kun hänen syinnyinmaata kohtasi nälänhätä. Useiden vuosien ikävä ja kärsimys olikin Jumalan suunnitelma.
Paavalin kivut pitivät hänet lähellä Jumalaa ja nöyränä. Varmasti Stefanuksen kyky kärsiä vakaumuksen takia teki Paavaliin valtavan vaikutuksen. Ennen kaikkea, Jeesuksen (miehen, joka sairauden tuttava ja kipujen mies) kärsimys ja kuolema toivat maailmalle lunastuksen. Kärsimys levittää evankeliumia, on vanha toteamus. Tässä on purtavaa menestys- ja parantumisopettajille. Silti me uskomme toisenkin puolen tarinasta: Jumala antaa onnea, iloa ja menestystä. Jumala myös parantaa yliluonnollisesti tässä ja nyt.


 
Viimeksi tänään saimme istua kylässä uuden ystävän luona, tapasimme kadulla ja hän kutsui kylään. Saimme myös rukoilla ihmeen tapahtumista. Rukous toikin helpotusta, mutta ihmeellisintä oli kuulemma se, kun tulimme kylään ja jaksoimme tunnin kuunnella miten elämä oli riepotellut.
Me emme tiedä mitä oikeasti Jumala tekee meidän kauttamme. Jumalan tiet ovat mysteeri meille. 


 SEURAKUNNASTA KOTI KOKO KANSALLE


Seurakunnan syyskauden avajaiset Matinkylän asukaspuistossa
 
Negatiivisista kokemuksista huolimatta SEURAKUNTA ON OLLUT MEIDÄN PELASTUS SIINÄ MISSÄ HYVÄT YSTÄVYYSSUHTEETKIN. Ajattelepa kaupan karkkihyllyä, valitset sieltä useampia karkkeja ja kotona huomaat, että kaikki ei maistunut niin hyvältä. Yksi karkkipussi oli yliveto: ihanaa salmiakkia ja hedelmää. Taidat jatkossa ostaa tuota suussa sulavaa karkkia, kaveri valitsee toisen maun. Näin voi ajatella seurakunnastakin: sinä tykkäät toisesta kuin ystäväsi. Mene sinne missä on hyvä meininki ja saa sinun suun maistumaa makealta.

Pari vuotta sitten Nikke halusi olla auttamassa muita. Kristillisen yhteisön vastaus oli, että Nikke ei ole siinä kunnossa, että voisi rukoilla toisten puolesta. Jumalan silmissä ei ole hierarkiaa, mutta ikävä kyllä kristillisissä yhteisöissä voi vallita tälläinen jaottelu. Nikkeä ja myös minua tuo asia loukkasi ja loukkaa vieläkin. Kun ovi sulkeutuu niin toinen avautuu.  Näin on käynyt: ovi on avautunut kaduille.
Oma sairaus, vajavuus ja ongelmat korostuu seurakunnassa, jossa suurin osa ihmisitä on terveitä ja työssäkäyviä. Siinä voi olla syy miksi suomen seurakunnissa ei paljon näy heikossa elämäntilanteessa olevia, syrjäytyneitä tai alkoholisteja. Me hyväosaiset rukoillaan Suomeen herätystä ja toivomme yhteisöömme kadunmiehiä, mutta kun niitä alkaa sinne tippumaan, me helposti omalla asenteella, mersuilla ja kauluspaidoilla karkoitamme ihmiset jo ovensuusta.
Jeesus vietti aikaa juuri syntisten ja publikaanien seurassa. Meidän tulisi toimia samoin ja varoa sitä mistä Raamattukin meitä varoittaa ”toivotamme hyväosaisen rikkaan kirkon etupenkkiin ja elämää potkinut köyhä ohjataan istumaan takariviin”. Ja monesti me laitamme johtopaikalle seurakunnassa, ne jotka ovat menestyneet liike-elämässä jne. vaikka Jumalan tuntemisen ja maailmassa menestymisen välillä ei ole suoraa yhteyttä.
New Yorkissa 1950 luvulla David Wilkerson kutsui seurakuntaansa pahamaineiset rikolliset. Yllätys yllätys pieni jengi saapui kirkkoon. Wilkersson laittoi tuon jengin keräämään kolehdin. Tuo menetelmä osui ja upposi ja teki lähtemättömän vaikutuksen. Tuon pelätyn mau mau jengin jäsenistä monen elämässä tapahtui uskoontulon kautta valtava muutos. Ks. Risti ja linkkuveitsi.

VOISIMMEKO TEHDÄ JOTAIN?

Olet varmaan joskus junassa tai metrossa kohdannut inhottavan lian, hien, kusen, röökin ja viinan sekoittama spurgun haju. Tuo haju oli muutama päivä sitten seurakunnan kokouksessa. Tajusin, että yes nyt on oikea tuoksu kantautunut meidän seurakuntaan.

 
Järjestimme grilli-iltaa Matinkylän vanhalla ostarilla ja tilaisuuden lopulla siihen tuli päihtynyt 45 v nainen. Hän ei ollut kiinnostunut seurakunnasta tai Jumalasta, mutta halusi auttaa. Toivotin hänet tervetulleeksi sisään seurakuntaan ja hän alkoikin meidän kanssa järjestämään paikkoja kuntoon. Jumala haluaa jokaisen tietävän, että hänen elämällään on merkitys ja tarkoitus. Me voimme edesauttaa sitä ja toivottaa kaiken kansan tervetulleeksi seurakuntaan ja välittää heille tunne, että he ovat meille ja Jumalalle tärkeitä. Tuo nainen lähti kovin tyytyväisenä kotiin, koska sai auttaa.

Seurakunnan kasvu ja ihmisten herääminen lähtee meistä itsestä ja meidän asenteesta. Me voimme olla mahdollistamassa tuon muutoksen seurakunnissa ja yhteisöissä ja Jumala pääsee tekemään ihmeitä.  
Hiihdonopettaja gollega Marja antoi minulle hyvän kirjan, joka kertoo lasten sairaalan perustamisesta. Kirjan nimi on: ihmeitä ei tapahdu – niitä tehdään.  Lausahduksessa on hyvin paljon perää. Ihmeitä ei tapahdu poterosta käsin vaan silloin kun lähdemme liikkeelle. Äiti Teresa on meille loistava esimerkki. Hän ei jäänyt kirkkoon rukoilemaan vaan hän lähti ja osoitti Rakkautta auttaessaan Kalkutan orpoja ja raajarikkoja.

IHMINEN JA SEURAKUNTA- IHMEIDEN VÄLIKAPPALE

Muslimiuskoinen totesi eilen, että on se mahtavaa miten laajasti kristilliset yhteisöt ja seurakunnat auttavat hädänalaisia. Hän totesi, että: " Kristillinen seurakunta on ainoa yhteisö, maailmassa joka voi tuoda avun ja muutoksen esim. päihteiden  käyttäjille ja syrjäytyneillä. Hänen vammainen ystävä oli aikuisena tullut uskoon ja löytänyt seurakunnasta perheen ja ystävät. 
Viime viikolla tutustuin pyörätuolilla liikkuvaan naiseen joka on kokenut hyvin traagisia asioita läpi elämän. Hän oli vihainen niistä myös Jumalalle. Eräänä päivänä ryhmä nuoria tuli auttamaan. He olivat nähneet tuon henkilön ja tarjonneet apua ja auttaneet pysäkille pääsyssä. Tuo tilanne muutti naisen käsityksen Jumalasta ja hän oli varma, että Jumala välittä sittenkin, koska toi nuoret enkelit hänen avukseen tärkeällä hetkellä.
Ihmisten välittäminen ja konkreettinen apu johdattaa oikean lähteen juurelle, josta alkaa muutos. Sinne missä ei ole vaatimusta, pukukoodia tai ehtoja. Jumala haluaa osoittaa Rakkautta tähän maailmaan sinun ja minun kautta. Voinko minä olla jollekin apua tarvitsevalle se lähimmäinen, jonka hätä ja kipu tulee minun kivukseni? Näenkö minä apua tarvitsevan vai kiirehdinkö silloin, kun pitäisi pysähtyä?
On mahtavaa nähdä mikä ihmeitä tekevä ja elämän muutokseen vievä voima on ystävyydellä. Sen osoittamiseen ei tarvita tutkintoa tai rahaa- siihen tarvitaan sinua ! 













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti