Blogin
kirjoittamisesta on tullut meille yhteinen juttu. kirjoittaminen on muuten
todella hyvää terapiaa. Sanotaan, että kivi kiveä hioo ja niin tekee myös
yhteisen blogin kirjoittaminen. Olemme saaneet monta väittelyä ja riitaa
aikaiseksi. Hahaa. Toisaalta, ollut myös kiva istua iltaa yhdessä ja
viimeistellä tekstiä ja tutustua blogin ylläpitoon. Heidi kirjoittaa jutuille
pohjia, joihin Nikke lisää omia ajatuksia ja muistelmia.
OHJEITA
MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ
Aloin
listata ylös asioita, joissa muut ihmiset ovat neuvoneet tai mikä on ollut
heidän arvio Niken sairastumisen syistä. Luin ne ääneen Nikelle. En ehtinyt
edes ensimmäiseen kohtaan, kun aloin nauraa. Nikke yhtyi nauruun ja saimme
lopulta nauraa vatsat kippurassa ja vedet silmissä.
1. - kristinusko on sekoittanut Niken pään. Sairaus on tullut, koska Nikke tuli
uskoon. (Nikke oli 6 v aiemmin 22 vuotiaana tullut uskoon ja minä 21 vuotiaana
7kuukautta enennen Nikkeä)
2. -
-Moni oli sitä mieltä, että Nikke oli avannut oven
demoneille jonkin ajatuksen kautta ja sen vuoksi sairastui.
3. - Useat eri henkilöt rukoilivat Niken puolesta, että hän vapautuisi
demoneista.
4. - Näihin päiviin asti on löytynyt henkilöitä jotka ovat sitä mieltä, että
joku asia Nikessä tai hänen menneinä vuosina tehdyissä ratkaisuissa on
vaikuttanut sairastumiseen.
5. - Niken elämästä yritettiin etsiä myös syntiä, joka olisi aiheuttanut
masennuksen.
6. - Nikkeä kehoitettiin palvomaan Jumalaa, koska se tuo kuulemma parantumisen.
7. - Henkilöitä otti yhteyttä ja Nikkeä kehoitettiin aloittamaan vitamiinien
syönti erityisesti kalaöljy auttaisi.
8. - Lähde lenkille niin mieli virkistyy!
9. - Saimme myös lahjaksi ison valohoitolampun, jota käytetään kaamosmasennuksen
hoidossa. Sukulainen oli lukenut, että masennus johtuu valonpuutteesta.
10. - Toinen sukulainen oli vakuuttunut siitä, että työnteko parantaa ja ohjeisti
Nikkeä hakeutumaan työhön. Tunnollisena ihmisenä Nikke hakeutui töihin ja
noiden jaksojen jälkeen olo oli kahta kauheampi.
11. - masennus on sinun oma valintasi, koska
jos uskoo oikealla tavalla, ei ole mitään sairautta
Niin kuin äsken kerroin, pitkä lista ja neuvot alkoivat tätä
kirjoittaessa naurattaa. Silloin kun näitä ongelmia, syitä, demoneita on alettu
kaivella voit kuvitella, että ne eivät naurattaneet yhtään. Ne lisäsivät ja
pitkittivät Niken ahdistusta ja sairautta. Näin jälkeenpäin emme ole löytäneet
mitään muuta syytä Niken sairaudelle, kuin varhaislapsuuden traumaattiset
kokemukset. Sairaus vain tuli kuin salaman isku kirkkaalta taivaalta.
Kärsivää ja
sairasta ihmistä ei tulisi lähteä neuvomaan ja etsimään syitä ongelmiin. Jos
sinä tai joku sinun läheisesi on kokenut tälläistä. Kertokaa siitä seurakunnan
pastorille. Jos sinua ei kuunnella tai asia painetaan villaisella, niin
suosittelen hakeutumaan sellaiseen yhteyteen, jossa sinua ei pelotella ja voit
kokea aitoa välittämistä. Kerro kokemuksista ystäville, terapeutille tai
kirjoittakaa meille.
Lääkärit
eivät neuvoja antaneet. He olivat sitä mieltä, että Niken sairaus ja oireet
ovat niin vakavia, että he eivät uskoneet parantumiseen. Eri diagnooseja
suomeen muuttamiseen jälkeen oli lukuisia. Viimeisin lääkärin antama diagnoosi
oli skitsoaffektiivinen häiriö.
MAAGISTA
TERAPIAA
Ystävämme Paula on maailman paras terapeutti. Hänen seurassa ei käy aika pitkäksi. Paula on ollut ystäväni jo yli 20 vuotta. Paulan seurassa unohtuu kaikki murheet ja hänen älytön huumori tekee aina hyvää. Paulan apu ei kuitenkaan yksistään riittänyt :D.
Aloin rukoilla Nikelle hyvää terapeuttia ja samoihin aikoihin kuulin Markku Yli-Mäyrystä joka oli tehnyt pitkän 30 vuotisen uran vankilapastorina ja terapeuttina. Kotiin tullessa selailimme Markusta kirjoitettuja artikkeleita netistä. Toivon kipinä syttyi. Uskoin, että hän voisi auttaa Nikkeä.
Ystävämme Paula on maailman paras terapeutti. Hänen seurassa ei käy aika pitkäksi. Paula on ollut ystäväni jo yli 20 vuotta. Paulan seurassa unohtuu kaikki murheet ja hänen älytön huumori tekee aina hyvää. Paulan apu ei kuitenkaan yksistään riittänyt :D.
Aloin rukoilla Nikelle hyvää terapeuttia ja samoihin aikoihin kuulin Markku Yli-Mäyrystä joka oli tehnyt pitkän 30 vuotisen uran vankilapastorina ja terapeuttina. Kotiin tullessa selailimme Markusta kirjoitettuja artikkeleita netistä. Toivon kipinä syttyi. Uskoin, että hän voisi auttaa Nikkeä.
Markun
pakeille oli ohjattu: murhamiehet, raiskaajat, lasten tappajat ja monet vaikeat
tapaukset joita kukaan muu ei ollut pystynyt auttamaan. Häntä oli hyvin vaikeaa
tavoittaa.
Saimme
ajan seuraavalle viikolle. Se oli mahtava hetki. Tiesin, että se tuo meille
apua. Sitten oli haettava kuntoutustuki terapiaan. Kelan vastaus tuli, mutta se
uutinen olikin huono. Nikelle ei myönnetty terapiaa, koska hänen sairautensa on
niin vakava ja psyyke niin pahoin häiriintynyt, että hänen terapiaan ei kannata
satsata (kolme kertaa hakemus hylättiin).
Päätimme
kuitenkin jatkaa terapiaa ja jotenkin selvisimme maksuista. Markku Yli-Mäyry
oli ensimmäinen joka uskoi Niken parantumiseen. ” Mahdottomia tapauksia ei ole
olemassa” hän lisäsi samaan hengen vetoon” jos terapeutti ei usko asiakkaan
parantumiseen niin silloin hän on itse terapian tarpeessa”.
Rahat
olivat tiukilla ja tapaamisiakin oli harvakseltaan, välillä viikottain ja
toisinaan joka toinen tai joka kolmasviikko. Pikkuhiljaa yhteys ja luottamus
Markkuun lisääntyi ja sillä on ollut hyvin merkittävä osuus Niken pääsyssä
jaloilleen. Markun asenne oli niin raudanluja ja omalla uskollaan ja
kokemuksellaan hän loi uskon meihin ja erityisesti Nikkeen, että hän voi vielä
parantua.
Markun
toivon sanoissa oli jotain maagista: sanoissa oli oikeasti uskoa, toivoa ja
luottamusta luova vaikutus. Markku kertoi upeita esimerkkejä hoitamistaan
ihmisistä miten moni oli terapian kautta löytänyt omat lahjansa. Kipeät ja
käsittelemättömät asiat lukitsevat ihmisen tunne-elämän. Kun ihminen alkaa
eheytymään, voi syntyä vaikka mitä. Eräs hänen asiakkaansa oli terapian aikana
alkanut tehdä taidetta ja tänä päivänä hän elättää itsensä ulkomailla
tekemillään taideteoksilla. Markku ei uskonut hetkeäkään lääkärien diagnooseja
tai että kyseessä olisi koko elinikää varjostava sairaus. Hän sanoi ”Nikke
sinulla on potentiaalia, vaikka mihin ”!.
Vaikeina vuosina hänen vastaanotolla ei tullut mieleen, että jonain päivänä hänen ohjauksestaan olisi ihan korvaamatonta hyötyä meidän työssämme syrjäytyneiden parissa. Terapia on jäänyt taakse, mutta Markku elää meidän ajatuksissa läpi elämän.
Vaikeina vuosina hänen vastaanotolla ei tullut mieleen, että jonain päivänä hänen ohjauksestaan olisi ihan korvaamatonta hyötyä meidän työssämme syrjäytyneiden parissa. Terapia on jäänyt taakse, mutta Markku elää meidän ajatuksissa läpi elämän.
HÄPEÄN
TUNNETTA YSTÄVIEN SUVUN JA SEURAKUNNAN KESKELLÄ
Muistan
hyvin elävästi, kun olin ensimmäistä kertaa Niken sairastumisen jälkeen
viettämässä iltaa ystävien kanssa. Inhottava pelko oli koko ajan siitä, että
joku alkaa kysellä Niken voinnista. Häpesin Niken masennusta ja ahdistusta
enemmän kuin mitään. Itseasiassa niin paljon, että mietin kotona, että jätän
juhlat väliin. Onneksi kukaan ei kysynyt mitään ja ystävien lattia säilyi
ehjänä, kun ei tarvinnut vajota lattian rakoon.
Koimme
ulkopuolisuutta vähän joka puolella myös seurakunnassa. Niken
sairaus toi molemmille arvottomuuden tunteen. Tuntui, että olemme sairauden
johdosta yhteiskunnan pohjasakkaa. Välillä jouduttiin kääntymään
sosiaalitoimiston puoleen, kun varat eivät riittäneet elämiseen. Olemme
molemmat huumorintajuisia, mutta silloin kun sattuu ei letkautukset liittyen
omaan kärsimykseen tunnu kivalta. Sukulainen kommentoi meitä sanoin:
"sossuperhe ". Ympärillä oli hyvännäköisiä, työssäkäyviä ja
onnellisen oloisia ihmisiä: sinkkuja ja pariskuntia sekä perheitä. Meidän elämä
ei ollut mennyt niin kuin pitäisi, ja tuntui, että meissä oli jokin vikana ja
asioiden pitäisi muuttua. Emme kokeneet, että tulemme hyväksytyiksi siinä
elämäntilanteessa ja sellaisina kuin olimme. Kirjoitamme tästä sen vuoksi, että
tämä ilmiö on todellisuutta monissa seurakunnissa tänäkin päivänä. Kärsivän,
epäonnistuneen, sairaan, syrjäytyneen voi olla vaikea löytää paikkaa
seurakunnassa.
Kirjoitamme
siksi, että minä ja sinä voimme olla muuttamassa tätä ilmapiiriä.
YSTÄVÄT
- MEIDÄN PELASTAVAT ENKELIT
Sitten
tutustuimme Karin ja Hannen kanssa. He olivat itse kokeneet masennuksen ja
loppuunpalamisen ja heidän seura oli = Ystävyyttä ilman ehtoja ja sitä, että
pitää olla jotain muuta mitä oikeasti on. He olivat lukuisia kertoja kylässä
ihan muuten vaan tai sitten hälytimme heidät apuun, kun oli joku kriisi päällä.
Istuimme monesti iltaa yhdessä ja aika kului kuin siivillä. Usein mukana oli
myös Anne.
Heidän kaikkien seurassa oli vaan helppo olla. Kun olin aivan puhki, ja
tuntui etten enään jaksa, soitin Hannelle tai Annelle. Oli ihanaa kun sai itkeä
puhelimeen. He eivät koskaan päivitelleet tilannetta, moittineet Nikkeä tai
alkaneet neuvoa. He kuuntelivat ja rukoilivat. Useasti Nikke oli kovan kivun
kourissa ja meidän molempien voimat lopussa. Hanne ja Kari tulivat kotiimme,
kun Nikke makasi lattialla tuskissa ja he alkoivat rukoilla.
Vointia ja kuulumisia voi kysyä monella tapaa. Annen, Häkkisten tai Kaitsun
tapa ei ollut koskaan voivotteleva tai siitä ei seurannut tunne, että jokin on
pielessä.
Essiin
ja Tuomoon tutustuimme seurakunnassa, jossa olemme käyneet nyt 5 vuotta. Essin
kommentit on olleet todella tärkeitä. Hän on kuvaillut Nikkeä mm. Tarzaniksi.
Tätäkin on ehkä vaikea ymmärtää, mutta Nikke on kaikki vuodet kuullut
kommentteja miten hän on lihonut, naama turvonnut ja vaikuttaa poissaolevalta
jne. Kun joku kehuu, niin se tuntuu erityisen hyvältä ja antanut tunteen, että
kaikki on hyvin.
Markku
ja Merja, joihin olimme tutustuneet jo meidän seurusteluaikana, ovat aina
olleet uskomattoman positiivisia.
Miten onkaan mahdollista, että jos joku ulkopuolinen uskoo sinun olevan
pätevä ja mahtava tyyppi alat myös itse uskoa siihen. Markun
ja Merjan seura teki tälläisen ihmeellisen mielenmuutoksen meissä molemmissa.
He loivat meihin uskoa ja toivoa. He tukivat kaikissa meidän ratkaisuissa jopa
kotikoulussa. He eivät koskaan ajatelleet, että meidän elämässä
jokin olisi pielessä. Se oli mahtava tunne. He uskoivat, että kärsimys tulee
kääntymään siunaukseksi, meitä valmistetaan tuon erämaa-ajan kautta johonkin ja
kaikella on joku tarkoitus.
Panu
on tullut kuvioihin viime vuosina. Hän on Espoon vapaaseurakunnan pastori.
Olemme Panun kanssa tekemisissä viikottain liittyen seurakunta kuvioihin ja
ViaDian kautta tekemään vapaaehtoistyöhömme. Panulla on sellaista huumoria ja
rentoutta joka ei voi olla tarttumatta. Hän jaksaa aina kehua ja tsempata.
KÄRSIMYKSEN
HYVÄ HEDELMÄ
Aloin
huomata, että terapian johdosta Nikke alkoi olla inhimillisempi ja aidompi.
Aloin olla jopa kiitollinen, ainakin hyvinä hetkinä, että mies oli sairastunut.
Kylmyys ja suorittaminen olivat jääneet taakse. Nikke ei enää vaatinut
itseltään, minulta tai muilta täydellisyyttä. Hän alkoi hyväksyä ihmisissä
olevaa herkkyyttä heikkoutta ja sairautta.
Uskomme,
että kun Jumala johdattaa kipujen ja pettymysten maailmaan, tapahtuu jotain
syvää ja niin mahtavaa, ettei vähemmän dramaattisilla keinoilla tämän uuden
luominen olisi mahdollista. Tiedätkö Joosefin tarinan vanhasta
testamentista? Hänen veljet olivat kateelllisia ja myivät Joosefin orjaksi.
Lopulta hän pääsi ensin kärsittyään mm. syyttömänä useita vuosia vankilassa
Faaraon hoviin. Saavutti siis korkean aseman ja näin pystyi auttamaan veljiään
ja koko sukuaan kun hänen syinnyinmaata kohtasi nälänhätä. Useiden vuosien
ikävä ja kärsimys olikin Jumalan suunnitelma.
Paavalin
kivut pitivät hänet lähellä Jumalaa ja nöyränä. Varmasti Stefanuksen kyky
kärsiä vakaumuksen takia teki Paavaliin valtavan vaikutuksen. Ennen kaikkea,
Jeesuksen (miehen, joka sairauden tuttava ja kipujen mies) kärsimys ja kuolema
toivat maailmalle lunastuksen. Kärsimys levittää evankeliumia, on vanha
toteamus. Tässä on purtavaa menestys- ja parantumisopettajille. Silti me
uskomme toisenkin puolen tarinasta: Jumala antaa onnea, iloa ja menestystä.
Jumala myös parantaa yliluonnollisesti tässä ja nyt.
Viimeksi
tänään saimme istua kylässä uuden ystävän luona, tapasimme kadulla ja hän
kutsui kylään. Saimme myös rukoilla ihmeen tapahtumista. Rukous toikin
helpotusta, mutta ihmeellisintä oli kuulemma se, kun tulimme kylään ja
jaksoimme tunnin kuunnella miten elämä oli riepotellut.
Me
emme tiedä mitä oikeasti Jumala tekee meidän kauttamme. Jumalan tiet ovat
mysteeri meille.
Negatiivisista
kokemuksista huolimatta SEURAKUNTA ON OLLUT MEIDÄN PELASTUS SIINÄ MISSÄ HYVÄT
YSTÄVYYSSUHTEETKIN. Ajattelepa kaupan karkkihyllyä, valitset sieltä useampia
karkkeja ja kotona huomaat, että kaikki ei maistunut niin hyvältä. Yksi
karkkipussi oli yliveto: ihanaa salmiakkia ja hedelmää. Taidat jatkossa ostaa
tuota suussa sulavaa karkkia, kaveri valitsee toisen maun. Näin voi ajatella
seurakunnastakin: sinä tykkäät toisesta kuin ystäväsi. Mene sinne missä on hyvä
meininki ja saa sinun suun maistumaa makealta.
Pari
vuotta sitten Nikke halusi olla auttamassa muita. Kristillisen yhteisön vastaus
oli, että Nikke ei ole siinä kunnossa, että voisi rukoilla toisten puolesta.
Jumalan silmissä ei ole hierarkiaa, mutta ikävä kyllä kristillisissä
yhteisöissä voi vallita tälläinen jaottelu. Nikkeä ja myös minua tuo asia
loukkasi ja loukkaa vieläkin. Kun ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Näin
on käynyt: ovi on avautunut kaduille.
Oma
sairaus, vajavuus ja ongelmat korostuu seurakunnassa, jossa suurin osa ihmisitä
on terveitä ja työssäkäyviä. Siinä voi olla syy miksi suomen seurakunnissa ei
paljon näy heikossa elämäntilanteessa olevia, syrjäytyneitä tai alkoholisteja.
Me hyväosaiset rukoillaan Suomeen herätystä ja toivomme yhteisöömme
kadunmiehiä, mutta kun niitä alkaa sinne tippumaan, me helposti omalla
asenteella, mersuilla ja kauluspaidoilla karkoitamme ihmiset jo ovensuusta.
Jeesus
vietti aikaa juuri syntisten ja publikaanien seurassa. Meidän tulisi toimia
samoin ja varoa sitä mistä Raamattukin meitä varoittaa ”toivotamme hyväosaisen
rikkaan kirkon etupenkkiin ja elämää potkinut köyhä ohjataan istumaan
takariviin”. Ja monesti me laitamme johtopaikalle seurakunnassa, ne jotka ovat
menestyneet liike-elämässä jne. vaikka Jumalan tuntemisen ja maailmassa
menestymisen välillä ei ole suoraa yhteyttä.
New
Yorkissa 1950 luvulla David Wilkerson kutsui seurakuntaansa pahamaineiset
rikolliset. Yllätys yllätys pieni jengi saapui kirkkoon. Wilkersson laittoi
tuon jengin keräämään kolehdin. Tuo menetelmä osui ja upposi ja teki
lähtemättömän vaikutuksen. Tuon pelätyn mau mau jengin jäsenistä monen elämässä
tapahtui uskoontulon kautta valtava muutos. Ks. Risti ja linkkuveitsi.
VOISIMMEKO
TEHDÄ JOTAIN?
Olet
varmaan joskus junassa tai metrossa kohdannut inhottavan lian, hien, kusen,
röökin ja viinan sekoittama spurgun haju. Tuo haju oli muutama päivä sitten
seurakunnan kokouksessa. Tajusin, että yes nyt on oikea tuoksu kantautunut
meidän seurakuntaan.
Järjestimme grilli-iltaa Matinkylän vanhalla ostarilla ja
tilaisuuden lopulla siihen tuli päihtynyt 45 v nainen. Hän ei ollut
kiinnostunut seurakunnasta tai Jumalasta, mutta halusi auttaa. Toivotin hänet
tervetulleeksi sisään seurakuntaan ja hän alkoikin meidän kanssa järjestämään
paikkoja kuntoon. Jumala haluaa jokaisen tietävän, että hänen elämällään on
merkitys ja tarkoitus. Me voimme edesauttaa sitä ja toivottaa kaiken kansan
tervetulleeksi seurakuntaan ja välittää heille tunne, että he ovat meille ja
Jumalalle tärkeitä. Tuo nainen lähti kovin tyytyväisenä kotiin, koska sai
auttaa.
Seurakunnan
kasvu ja ihmisten herääminen lähtee meistä itsestä ja meidän asenteesta. Me
voimme olla mahdollistamassa tuon muutoksen seurakunnissa ja yhteisöissä ja
Jumala pääsee tekemään ihmeitä.
Hiihdonopettaja
gollega Marja antoi minulle hyvän kirjan, joka kertoo lasten sairaalan
perustamisesta. Kirjan nimi on: ihmeitä ei tapahdu – niitä
tehdään. Lausahduksessa on hyvin paljon perää. Ihmeitä ei tapahdu
poterosta käsin vaan silloin kun lähdemme liikkeelle. Äiti Teresa on meille
loistava esimerkki. Hän ei jäänyt kirkkoon rukoilemaan vaan hän lähti ja
osoitti Rakkautta auttaessaan Kalkutan orpoja ja raajarikkoja.
IHMINEN
JA SEURAKUNTA- IHMEIDEN VÄLIKAPPALE
Muslimiuskoinen
totesi eilen, että on se mahtavaa miten laajasti kristilliset yhteisöt ja
seurakunnat auttavat hädänalaisia. Hän totesi, että: " Kristillinen
seurakunta on ainoa yhteisö, maailmassa joka voi tuoda avun ja muutoksen esim.
päihteiden käyttäjille ja syrjäytyneillä. Hänen vammainen ystävä oli aikuisena
tullut uskoon ja löytänyt seurakunnasta perheen ja ystävät.
Viime
viikolla tutustuin pyörätuolilla liikkuvaan naiseen joka on kokenut hyvin
traagisia asioita läpi elämän. Hän oli vihainen niistä myös Jumalalle. Eräänä
päivänä ryhmä nuoria tuli auttamaan. He olivat nähneet tuon henkilön ja
tarjonneet apua ja auttaneet pysäkille pääsyssä. Tuo tilanne muutti naisen
käsityksen Jumalasta ja hän oli varma, että Jumala välittä sittenkin, koska toi
nuoret enkelit hänen avukseen tärkeällä hetkellä.
Ihmisten
välittäminen ja konkreettinen apu johdattaa oikean lähteen juurelle, josta
alkaa muutos. Sinne missä ei ole vaatimusta, pukukoodia tai ehtoja. Jumala
haluaa osoittaa Rakkautta tähän maailmaan sinun ja minun kautta. Voinko minä
olla jollekin apua tarvitsevalle se lähimmäinen, jonka hätä ja kipu tulee minun
kivukseni? Näenkö minä apua tarvitsevan vai kiirehdinkö silloin, kun pitäisi
pysähtyä?
On
mahtavaa nähdä mikä ihmeitä tekevä ja elämän muutokseen vievä voima on
ystävyydellä. Sen osoittamiseen ei tarvita tutkintoa tai rahaa- siihen
tarvitaan sinua !
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti