Alfa-kurssilla löytyy elämän tarkoitus

Nikke jäi aamulla opettamaan lapsia. Otin lahjoituksena saatuja vaatteita ja ruokaa mukaan ja lähdin kohti asumispalveluyksikköä. Tapasin siellä ystävän, jolla ollut juuri syntymäpäivä. Minulla oli hänelle uusi toppatakki ja karkkia. Henkilökunnan kanssa suunniteltiin tulevaa laskettelupäivää. ViaDia Espoo ry sponsoroi asukkaille laskettelulipun ja välinevuokran.  Meillä on muutenkin suunnitelmissa järjestää kevyitä alfa viikonloppuja jossa syömisen , seurustelun ja saunomisen ohessa voi tutustua kristinuskoon.

Mielessä on pyörinyt aika, kun pidimme Niken ja Häkkisten kanssa suhessa alfa- kursseja n 8 v sitten. Meillä oli todella hauskaa aikaa yhdessä. Kurssilaiset olivat 90 % entisiä ja nykyisiä päihdeongelmaisia ja rankkoja taustoja, sairautta: hepatiitti, HIV.  Muutamat lopettivat kurssin kesken. Suuri osa kävi kuitenkin kunnialla loppuun, mutta katosivat alfa- juhlan jälkeen kuvioista. Tänä päivänä kurssilaisille kuuluu hyvää ja he nauttivat raittiista elämästä. Heistä on tullut äitejä, vaimoja, aviomiehiä, gosbel riders jengiläisiä, evankelistoja. Jumala on tehnyt ihmeen monien heidän parisuhteessa ja henkiläkohtaisessa elämässä. He palvelevat seurakunnassa ja sielunhoitotehtävissä. Yksi heistä on Kimmo, joka palasi huudeille 5v. tauon jälkeen ja on nyt mun "oikea käsi" viadia työssä. Olimme kurssien jälkeen usein huolisamme ja mietimme näitä entisiä kurssilaisia ja rukoilimme heidän puolesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ei saa lannistua, kun tuloksia ei heti näy. Hvyä työ ei koskaan valu hukkaan vaan tuottaa hedelmän ajallaan. 

Espoossa Perkkaan pappilassa alkaa alfa-kurssi keskiviikkona 25.2.2015 klo18. Tulkaa mukaan katsomaan ja tutustumaan mistä kristinuskossa on kyse. Kurssi kestää 10 viikkoa ja kokoontuu 1ilta/viikko. 


Heidi

MTV ja AVA: Furujen kotikouluperheessä isä Niklas on ottanut enemmän vastuuta koulutyön pyörittämisestä äiti Heidin keskittyessä vähempiosaisten auttamiseen.

MTV erilaiset perheet kuva-arkistosta

Ollaan oltu tyytyväisiä jaksoomme "erilaiset perheet" ohjelmassa. Useat henkilöt on ottaneet yhteyttä ja kiittäneet. Niin sanotusti hyväosaiset ovat kertoneet, että ohjelma herätti ajatuksia ja halun lähteä auttamaan muita. Moni vaikeassa tilanteessa elävä liikuttui ohjelmaa katsellessa kyyneliin. Eräs asunnoton otti yhteyttä ja kertoi tilanteestaan ja toivoi pääsyä edes suihkuun.

Tässä alla kopioitu teksti MTV :n erilaiset perheet -sivuilta. Tekstin kirjoittanut Mirka Moilanen.

Erilaiset perheet -ohjelmassa tutustuttiin tällä viikolla Furujen perheeseen, jossa lapset käyvät alakoulua kotona, vanhempien ohjeistuksessa. Kotikoulun pyörittämisen lisäksi perheen vanhemmat osallistuvat aktiivisesti vapaakirkon toimintaan, samalla he ovat omistautuneet vähempiosaisten auttamiseen.

Päihdeongelmaisten auttaminen onkin muodostunut sydämen asiaksi erityisesti perheen Heidi-äidille, jolle avustustyöstä on kehittynyt jo puolipäivätyö. Perheen isä Niklas onkin ottanut viime aikoina suurempaa roolia kotikoulun pyörittämisessä.

– Niklas on pärjännyt tosi hyvin, siitä olemme molemmat iloinneet. Hän on ollut tyytyväinen, että on saanut olla kotona lasten kanssa, Heidi kertoo.

Masennuksesta kärsinyt Niklas voi nyt hyvin ja on saanut lasten kanssa olemisesta uutta puhtia.

– Olemme kiitollisia siitä. Minun työni olisi paljon hankalampaa, jos Niklas ei voisi olla kotona lasten kanssa. Kun kotona on kaikki hyvin, niin jaksan tehdä avustustyötä muualla, perheen äiti iloitsee.

Furuilla on avustustyön suhteen uusia kuvioita, kun perhe on alkanut toimia epävirallisena tukiperheenä päihdeongelmaisille vanhemmille ja heidän lapsilleen.

– Monella apua tarvitsevalla on lapsia, joita he eivät kuitenkaan voi tavata. Me olemme alkaneet ottaa päihdetaustaisia ystäviä meille, ja perheet, joiden luona lapset ovat tavallisesti luottavat meihin niin paljon, että lapset voivat tulla meille tapaamaan vanhempiaan, Heidi kertoo.

– Lapset voivat meidän avullamme tavata vanhempaansa, jota eivät muuten näkisi. He voivat jäädä meille yöksi ja viettää tavallista päivää yhdessä ulkoillen ja ruokaillen. Se on tärkeää paitsi vanhemmalle, myös lapsille, joiden kannalta on surullista, etteivät he näe omia vanhempia, hän jatkaa.

"Tulevaisuus näyttää jännittävältä"

Perheen äidin tavoitteena on edelleen kasvattaa avustustyön määrää nykyisestä. Yksi Heidin mahdollisuuksista on työllistyä yhdistyksessä, jossa hän nyt tekee töitä vapaaehtoisesti. Se vaatisi kuitenkin Niklakselta entistä enemmän omistautumista kotikoululle.

– Kotikoulun pyörittäminen on ollut meidän molempien päätös, ja minä olen pyörittänyt sitä nyt 9 vuoden ajan

– Katsomme aina vuosi kerrallaan, ja jos keväällä vielä tuntuu siltä, että jatketaan, niin sitten jatketaan. Tulevaisuus näyttää jännittävältä. Ihanalta, mutta jännittävältä, hän miettii.

Vaikka tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu Heidin mahdollinen työllistyminen, ei perhe kuitenkaan aio luopua kiireettömistä aamuista ja yhteisestä ajasta.

– Iloitsen siitä, että olen saanut olla niin paljon lasten kanssa. Tässä yksi yö meidän kolmivuotias tuli meidän väliin nukkumaan. Aamulla, kun otin häntä jalasta kiinni, mietin, miten ihanaa se oli. Nautin siitä, että minulla oli aikaa pitää kolmivuotiaan pehmeästä jalasta kiinni ja suukotella häntä.

Mirka Moilanen MTV

Erilaiset perheet tänään: Furujen perhe pyörittää arkea kotikoulun ja vähempiosaisten auttamisen ympärillä.

Täällä ollut rauhallista. Eilen olin mäessä vetämässä hiihtokoulua ja sieltä menin kuntosalille. Tänään on tullut vietettyä kotipäivää. 7-vuotias meni tänään koululle niinkuin yleensä aina torstaisin. Mä sain ihanasti levättyä ja nukuin jopa päiväunet. Leivottiin 3 v kanssa mustikkapiirakkaa. Illaksi odotetaan ystäviä kylään ja katsotaan porukalla AVA -kanavaa. Jännää nähdä minkälainen setti sieltä tulee.

Tässä alla avustustyön näkökulmasta MTV sivuilla oleva ohjelma kuvaus
Erilaiset perheet -ohjelman seuraavassa jaksossa tutustutaan Heidiin ja Niklakseen, joiden lapset käyvät koulua omassa kodissa, keittiönpöydän äärellä.

Kotikoulun ohella vanhemmat ovat omistautuneet vapaakirkossa toimiseen sekä vähempiosaisten auttamiseen. He ovat myös majoittaneet kotonaan tukalassa tilanteessa olevia päihteidenkäyttäjiä.

Halu auttaa muita kumpusi pariskunnan omista kokemuksista. Sekä Heidillä että Niklaksella on takanaan railakas nuoruus, ja he ovat seuranneet päihderiippuvaisten elämää läheltä.

– Koko sen ajan, kun olemme olleet uskossa, olemme tavanneet seurakunnassa henkilöitä, joilla on vahva päihdetausta, tai he edelleen käyttävät päihteitä. Olemme olleet heidän tukenaan, Heidi kuvailee.

Heidi ja Niklas huomasivat pian, että pystyivät omalta osaltaan auttamaan monia heikommassa asemassa olevia.

– Näimme, että näillä ihmisillä on tarve kuulla jumalasta ja saada ystäviä, jotka eivät käytä päihteitä. Kun huomasimme, että pystyimme vastaamaan ihmisten tarpeisiinsa, imaisi työ mukanaan, perheen äiti kuvailee.

Avustustyö vie vanhemmilta viikoittain runsaasti aikaa, mutta kun kotona on kaksi vanhempaa, voi kotikoulu pyöriä normaalisti yhdeksin vanhemman voimin. Heidin ja Niklaksen tavoitteena onkin laajentaa toimintaa pienin askelin.

– Alussa meillä ei ollut mitään toimintastrategiaa, mutta kun vastaanotto oli niin hyvä, ja meillä oli hauskaa, jatkoimme ja laajensimme avustustoimintaa, Heidi kertoo.  

Kuinka pyörii arki perheessä, jossa käydään kotikoulua ja lisäksi avustetaan vähempiosaisia? 

MTV/Mirka 

Meidän perhe AVAlla torstaina 29.1 klo 21.00

En ole vähään aikaan ehtinyt kirjoitella mitään tänne blogiin. Viimeinen viikko on ollut tosi kiireinen.
Monet on kyselleet, että milloin se "Furujen" jakso tulee. Pienin perheenjäsenemme totesi onnellisena nähtyään itsensä AVA -kanavalla mainostauolla, että "minulla on kaunis mekko päällä".  Meillä  ei kauheasti TV:tä katsella, mutta nyt ollaan viime päivät pidetty TV:tä auki, kun se mainos tulevasta jaksosta pyörii. Pienet pätkät ennen torstaita on hyvää siedätyshoitoa. Vaikka joitain lyhyitä pätkiä ja haastatteluita on TV ssä aimminkin ollut niin se on silti tosi outoa nähdä naamansa ja kuulla oma ääni TV-ruudussa. Jännittää niin, että Nikke ei tiedä pystyykö katsomaan ohjelmaa ollenkaan ja minä taidan kurkkia sitä sohvan takaa :D Me ei olla edelleenkään jaksoa nähty ja tiedetään vaan, että se pyörii kotikoulun ja aika paljon tämän vapaaehtoistyön ympärillä, jota tehdään pääkaupunkiseudulla päihde -ja rikostaustaisten parissa.

Elämässä on todella haastavaa löytää tasapaino kodin, työn ja lasten kanssa vietetyn ajan suhteen. Itsestäänkin täytyy muistaa  pitää huolta ja mulla se hoituu kuntosalilla ja nyt talvella laskettelurinteessä. Talvikausi on lähtenyt hyvin käyntiin Kauniaisten rinteessä, jossa toimin hiihdonopettajana. Se työ tuo ihan mahtavaa vastapainoa kaikkeen.

En tiedä miten kotikoulu asia tulee ohjelmasta esille. Olen antanut useita tunteja haastatteluja ja  niistä päätyy ruutuun vain muutamia minuutteja. Halusin vaan sanoa, että jokaisella on oma tie kuljettavana lasten kotihoidon, päivähoidon ja koulutuksen suhteen. Vaikka  meillä käydään kotikoulua ja olen halunnut kasvattaa lapset kotona erityisesti kouluikään asti niin se ei tarkoita, että ajattelisin, että kotikasvatus ja kotikoulu on ainoa oikea vaihtoehto. Tosin niitäkin tarinoita olen kuullut liian monta, joita tutut ja tuntemattomat ovat kertoneet, että he ovar kärsineet kiusaamisesta lähes koko peruskouluajan. Koulukiusaamis asia ei ole meillä syy kotikouluun vaan lukuisat muut, joista kuulet ainakin osan torstaina AVA lla :)

Meillä oli jännittävä viikonloppu. Perjantaina oltiin serkun luona juhlimassa tyttöjen pikkuserkun synttäreitä ja lauantai aamusta alettiin järjestellä omien tyttöjen 15 v, 12 v ja 3 v yhteisiä syntymäpäiviä johon oltiin kutsuttu sukulaisia ja muita ystäviä. Kävin kaupassa tekemässä täydennyksiä 2 h ennen juhlia. Tiellä käveli asunnoton  nuori 24-vuotias nainen, jonka kanssa olen pari kertaa aiemmin jutellut. Pysäytin auton ja kysyin haluaisiko hän tulla juhliimme. Hän empi, kun ei ollut siistejä vaatteita eikä hän ollut käynyt suihkussa. Uskalsi kuitenkin hypätä autoon. Hän paineli meillä suoraan suihkuun ja kaapista löytyi kaikki puhtaat kivat vaatteet , kaula -ja korvakorut.  Perkkaan pappilassa oli todella ihanat juhlat ja iloinen mieli, että saatiin yhdistää keskenään meidän sukua ja asuntoloissa tutuksi tullutta porukkaa. Samalla oli sovittu, että otetaan yökylään ystävä ja hänen pojat. Heidän tapaaminen on ollut viimeisten vuosien aikana todella vähäistä. Tapaamiset äidin ja lasten välillä on saatu onnistumaan jos he tulevat kaikki kotiimme. Tämä on kauhean liikuttavaa. Olemme siis tavallaan aloittaneet tukiperheenä toimimisen, mutta sen sijaan, että meillä olisi lapsia niin tänne tuleekin äiti lapsiensa kanssa. Pojat on suloisen syötäviä ja heillä on alusta asti sujunut tosi hyvin leikit meidän omien lasten kanssa. Olimme iltapalalla ja toinen pojista totesi suklaamuroja syödessään, että: "näitä me usein syötiin , kun asuttiin äidin kanssa" . Ihmettelin tuota vastausta ja kysin, että kauan siitä on aikaa. 9 v poika ei muistanut ajankulua, mutta muisti nuo suklaamurot. Hän on syönyt niitä äitinsä luona 6 vuotta sitten ollessaan 2-3 -vuotias. Lopulta meille jäi yhteensä 4 yövierasta. Eräs mies kiitteli kovasti, että sai olla kotonamme täysihoidossa ja nukkua talossa, jossa lapset tulee juttelemaan eikä kukaan tule ovelle koputtelemaan tai huuda päihtyneenä käytävillä.

Ohjelma esittelyssä alla on mainittu, että tarjoamme päihteiden käyttäjille yösijoja kodistamme. Tätä kyllä toisinaan tapahtuu, mutta meillä on kuitenkin tilat niin rajalliset, että ei mitenkään säännöllisesti. Meillä oli tosin niin kiva tunnelma, että taidettiin ruveta haaveilemaan isommasta asunnosta, jotta voisi useammin järjestää tälläisiä viikonloppuja.

Erilaiset perheet sivuilta löytyvä esittely ohjelmasta: Furujen perheessä eletään arkea vailla kiireellisiä kouluaamuja. Heidin ja Niklaksen lapset ovat käyneet ala-astetta kotonaan oman keittiönpöydän ääressä. Mielipiteitä jakava kotikoulu tuo Furujen kokemuksen mukaan perheelle lisää arvokasta yhdessäoloaikaa. Vapaakirkkoon kuuluville Heidille ja Niklakselle sydäntä lähellä on myös kodittomien päihteiden käyttäjien auttaminen. Heille on tarjottu yösijoja jopa perheen kodista.


Heidi

Diakoniatyö muuttaa elämää

Tänään oli valtakunnalliset ViaDia päivät. Saimme pitää meillä Espoon Matinkylässä vieraina diakoniatyön ammattilaisia ympäri Suomen. Diakonia on aitoa välittämistä ihmisestä. Diakoniatyötä tehdessä onkin hyvä miettiä, että teemmekö työtä työn vuoksi vai ajaako meitä eteenpäin tahto auttaa lähimmäistä. "Ihminen kestää hetken ilman ruokaa ja juomaa, mutta kukaan ei kestä ilman toivoa" - Antti Kautto ViaDia ry:n hallituksen puheenjohtaja ViaDia-päivässä Espoon Kaivolla.

ViaDia työtä tehdään useilla paikkakunnilla ja paikallisyhdistyksiä perustetaan jatkuvasti lisää. ViaDiat järjestää työllistävää päivätoimintaa, ruoka-aputyötä, kirpputori- ja kahvilatoimintaa, kristillisen päihdeosaston toimintaa vankiloissa. Työtä tehdään syrjäytyneiden, mielenterveysongelmaisten, rikostaustaisten, pitkäaikaistyöttömien, päihdekuntoutujien, yksinhuoltajien ja vanhusten parissa. Työn laajentuessa sitä tehdään kiinteästi yhteistyössä rikosseuraamuslaitoksen, kuntien sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa.

On todella innostavaa ja rohkaisevaa viettää päivä yhdessä diakoniatyötä tekevien kanssa ja kuunnella mielenkiintoisia uutisia mitä kaikkea uutta on muilla paikkakunnilla tekeillä. Itseä ilahdutti ja kosketti useatkin asiat: Eu-ruokakassien jako alkaa jälleen Suomessa oltuaan pitkään tauolla, pitkäaikaistyöttömien palkkatuki asiat on kohentuneet huomattavasti, mutta tää on ehkä paras juttu: vankiloissa evankeliumi leviää. Vangit ovat alkaneet vierailla lomillaan mm. Kuopion vapaaseurakunnassa ja muutamat on käyneet siellä myös kasteella.

 ViaDia Espoon vieriluista

Oltiin tällä viikolla Espoon ViaDia tiimin kanssa Hietalahden palvelukeskuksessa. Oli tosi  hieno päivä ja kiva tehdä tätä yhdessä porukalla. Hietsussa kävi syömässä n.77 henkilöä. Kauppareissukin sujui rattoisasti isossa porukassa. Iltapäivällä reipas tiimimme loihti makaronilaatikot & herkulliset jälkkärit n 60 lle hengelle Pitäjänmäen asumispalveluyksiköön. Lopulta ravattiin pelteinemme käytävillä, kun 1 uuni ei riittännyt vaan lopulta 3 uunia käytössä. Todella hyvin meidät otettiin vastaan uudessa paikassa. Usein puhuminen ison yleisön edessä on vaikeaa, vaikka saankin hyvää palautetta ja jännittäminen ei näy. Kerta kerran jälkeen se tulee kuitenkin helpommaksi ja toisaalta Rakastan kertoa ihmiselle Jumalan muuttavasta voimasta ja siitä miten jokaisen ihmisen elämä voi muuttua. Päivä oli täynnä tärkeitä keskusteluja, ihania kohtaamisia ja ihmisiä.

Kerromme entisen elinkautisvangin kanssa tässä Hietalahdessa kuvatussa You Tube en laitetussa videossa diakonia työstä ja miten lähimmäistyö voi muuttaa elämää. Voiko pahimmatkin rikokset saada anteeksi? Katso tämä loistava video! Se mikä ihmiselle on mahdotona on Jumalle mahdollista!

Heidi

Aamulehti ja Turun sanomat: Eskaripakko yllätti kotikouluperheen

Kuva on omista arkistoista. Rebekka 12 v opettaa Esterille 7v lukemista.

Riikka Happosen kirjoittama artikkeli oli maanantaina 12.1.2015 luettavissa ainakin Aamulehdessä, Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa sekä Lapin Kansassa. Tässä kiinnostuneille teksti alkuperäisenä!

Suurin osa perheistä, joiden lapset eivät käy esikoulua, asuu pääkaupunkiseudulla. Furun perhe valitsi kotikoulun.

 Ensi syksystä alkaen kaikkien kuusivuotiaiden on osallistuttava esiopetukseen. Eskarivelvoitteen sisältävä lakimuutos astui voimaan tämän vuoden alusta. Lain tavoitteena on taata kaikille mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat koulutaipaleelle. Vuosittain arviolta kaksi prosenttia eli noin 1200 kuusivuotiasta jättää osallistumasta esiopetukseen. Lakimuutosta edeltänyt asiantuntijaselvitys osoitti, että kaksi kolmasosaa esiopetukseen osallistumattomista lapsista asuu pääkaupunkiseudulla. Tulos yllätti lain valmistelijat.  –Olimme etukäteen ajatelleet, että he ovat varmastikin maaseudulla pitkien kulkuyhteyksien päässä tai esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia, toteaa hallitusneuvos Anne-Marie Brisson opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Selvityksen mukaan osa vanhemmista haluaa pitää lapsensa kotona mahdollisimman pitkään. Lisäksi esiopetus voi jäädä väliin, jos perheillä ei ole riittävästi tietoa siitä, jos esiopetusta ei ole tarjolla
omalla kotikielellä, lapsi on yksityisessä päivähoidossa tai perhe työskentelee ulkomailla.

Nelilapsisessa Furun perheessä lakimuutos herättää kummastusta. Espoolaisperheen kolmesta
vanhimmasta lapsesta kukaan ei ole käynyt esikoulua. He suorittavat myös alakoulunsa kotikouluna. Suomessa ei ole koulupakkoa, joten eskaripakko kuulostaa erikoiselta. –Se vie yhteiskunnan rahoja.

Lisäksi vanhemmilla on Suomessa oikeus päättää, missä ja miten heidän lapsensa oppivat. Lapsi op-
pii kotona vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin koulussa, kertoo perheen äiti Heidi Furu.
Hän sanoo ymmärtävänsä päättäjien tavoitteen saattaa kaikki lapset samalle viivalle. Sosiaalisia tai-
toja voi kuitenkin harjoitella myös muualla kuin esikoulussa. –Tottakai on tärkeää osata toimia ryhmissä, mutta sen oppii ihan yhtä hyvin pihaleikeissäkin. Lapseni ovat saaneet sosiaalisista taidoistaan opettajilta hyvää palautetta, heitä kehutaan reippaiksi ja oma-aloitteisiksi. He ovat aina harrastaneet paljon ja heillä on paljon kavereita, Furu sanoo.

Lakimuutos tulee koskemaan perheen nuorinta, nyt kolmevuotiasta Grace-tytärtä, jonka perhe aikoo
isompien sisarusten tavoin kouluttaa kotona. Äiti ei ole tilanteesta kuitenkaan suuremmin huolissaan.
–Kaikki tytöt ovat käyneet pienestä pitäen kerran viikossa pienessä yksityiskoulussa, jossa he
ovat kirjoilla. Ehkä tämä velvoite hoituu sitä kautta, Furu pohtii.

Ajatus kotikoulusta syntyi perheen vanhempien ulkomaankomennuksen aikana. –Kotikoulu lähtee tunteesta elää sydämen mukaan, vaikka se tuottaa työtä eikä arki ole aina helppoa. Kotikoulussa ei esiinny kiusaamista, eikä äiti ole joutunut potemaan huonoa omaatuntoa perheen yhteisestä ajasta.
–Koulussa luokalla voi olla joku ikävä oppilas tai hankalat vanhemmat tai et ole aina tyytyväinen lap-
sesi opettajaan, Furu toteaa.

Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden järjestää esiopetuksen myös muuten kuin virallisessa esikoulussa. Tarkemmin asiaa ei ole kuitenkaan laissa määritelty. –Se voi olla esimerkiksi kerho-
toimintaa, jos se on jollain lailla suunniteltua, Brisson sanoo.

FAKTA

Eskaripakko

• Esiopetus muuttui pakolliseksi tämän vuoden alussa. Lakia sovelletaan elokuun alusta alkaen.

• Lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

• Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen persoonallisuutta, oppia yhteisöllisyyttä ja ryhmässä toimimista sekä parantaa oppimisedellytyksiä.

• Kunnilla ei ole velvoitetta seurata lain toteutumista. Vastuu lain noudattamisesta on vanhemmilla.

• Noin kaksi prosenttia kuusivuotiaista ei osallistu esiopetukseen.

• Useimmissa pienissä ja keskisuurissa kunnissa kaikki lapset käyvät esikoulua. Suurimmissa kaupungeissa osallistumisaste on vähäisempi.

• Esikouluun osallistumattomia on muuta maata enemmän esimerkiksi Oulun seudulla, jossa
asuu paljon suurperheitä. Oulun kaupunki vastustikin esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi.


Riikka Happonen Länsimedia

Lehdissä juttu liittyen esiopetus pakkoon ja kotiopetukseen!

Meillä joululomien jälkeen arki pyörähti kotona käyntiin. Loppiaisen jälkeisenä aamuna sain puhelun läntisestä mediasta. Mukavan ja reippaan oloinen toimittaja on saanut yhteiseltä ystävältä yhteystietoni. " Syksyllä esiopetus tulee kaikille suomalaislapsille pakolliseksi" toimittaja kysyy mielipidettäni asiaan ja siihen miten se tulee vaikuttamaan meidän perheen kotiopetus järjestelyihin. Opetushallitus kertoo, että jokaisen esikoululaisen tulee olla ensi syksystä alkaen kirjoilla johonkin esiopetusta antavaan kouluun tai kerhoon ja jollain tavalla osallistuttava sen opetukseen.
Olen antanut useita haastatteluita liittyen kotiopetukseen, mutta itseasiassa tämä taisi olla ensimmäinen pyyntö ihan vain poliittisista syistä. Olen joutunut aina käymään melkein tunnin selvittelyn ensiksi mitä jutulla kotikoulusta haetaan ja missä valossa. Tällä kertaa meni 2 minuuttia, jonka jälkeen sovittiin kuvaajan tulosta ja haastattelusta.
7- vuotias on juuri saanut koulun tehtyä. Alan valmistella lasten uloslähtöä ja samalla valmistuu liedellä jauhelihakastike. Mietin, että miksi annan näitä juttuja lehteen ja telkkariin. Kotona on ihan tarpeeksi hommaa ja monta rautaa tulessa jo ennestään. Koti ei ole niin siisti kuin toivoisin sen olevan ja pyykkivuori odottaa viikkausta. En ole mitenkään esimerkillinen äiti tai tapamme ainut ja oikea. Sitten mielessä alkaa pyöriä myös uutisiin noussut otsikko "kotihoidontuen lopettamisesta" Meitä tämä asia ei enää koske, mutta se koskee ja tulee vaikuttamaan satojen tuhansien suomalaisten elämään. On hyvä, että kotikasvatus ja kotiopetus pääsee otsikoihin. Mielestäni kriteerit laitetaan liian korkeiksi, ei tarvitse olla superäiti tai superisä, jotta voi hoitaa omia lapsiaan. 
Omasta lapsuudesta lämpimimmät muistot ei liity päiväkodissa vietettyihin leikkeihin vaan hetkiin oman perheen ja vanhempien kanssa. Vanhemmat syyllistävät itseään nykypäivänä liian herkästi ja vaativat itseltään liikaa. Ollessani eka -ja tokaluokkalainen oli ihana tulla kotiin, kun isä oli aina siellä. Isäni pyöritti kotona yritystä ja vaikka hän vietti aikaansa toimistossaan niin oli silti kiva, että kotona oli joku. Meilläkin lapset leikkii pääosin itsekseen eikä he vaadi, että olen jatkuvasti kehittämässä heille toimintaa. Rakkaus ja rajat riittää. Meidän ei tarvitse olla ohjelmatoimistoja!
Nämä ehdotukset: esikoulun luvanvaraisuus ja  kotihoidontuen lakkauttaminen tuntuvat järjettömiltä.
Kovat arvot kärsii: tulee kalliiksi valtiolle ja kunnille. Pehmeät arvot kärsii: vanhemmilla tulee jatkossakin olla oikeus hoitaa lapsiaan kotona jos niin parhaaksi kokee. Lapsillakin on oikeuksia! Mitä enemmän vanhemmat ovat läsnä lastensa elämässä sitä parempi. Sosiaalityöntekijä totesi mainiosti, että lasten kotona kasvattaminen on parasta ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. 
Jännitän haastatteluita aina ja kuulin onneksi vasta puhelun lopussa, että juttu ei menekään yhteen lehteen vaan ainakin kahteen tod.näk. useampaan. Läntinen media tarjoaa sitä:Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat ja Pohjolan Sanomat, Ilkka-Yhtymän sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen sekä Turun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti. Juttu on luettavissa maanantain 12.1.2015 lehdestä. 

Heidi