Aamulehti ja Turun sanomat: Eskaripakko yllätti kotikouluperheen

Kuva on omista arkistoista. Rebekka 12 v opettaa Esterille 7v lukemista.

Riikka Happosen kirjoittama artikkeli oli maanantaina 12.1.2015 luettavissa ainakin Aamulehdessä, Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa sekä Lapin Kansassa. Tässä kiinnostuneille teksti alkuperäisenä!

Suurin osa perheistä, joiden lapset eivät käy esikoulua, asuu pääkaupunkiseudulla. Furun perhe valitsi kotikoulun.

 Ensi syksystä alkaen kaikkien kuusivuotiaiden on osallistuttava esiopetukseen. Eskarivelvoitteen sisältävä lakimuutos astui voimaan tämän vuoden alusta. Lain tavoitteena on taata kaikille mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat koulutaipaleelle. Vuosittain arviolta kaksi prosenttia eli noin 1200 kuusivuotiasta jättää osallistumasta esiopetukseen. Lakimuutosta edeltänyt asiantuntijaselvitys osoitti, että kaksi kolmasosaa esiopetukseen osallistumattomista lapsista asuu pääkaupunkiseudulla. Tulos yllätti lain valmistelijat.  –Olimme etukäteen ajatelleet, että he ovat varmastikin maaseudulla pitkien kulkuyhteyksien päässä tai esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia, toteaa hallitusneuvos Anne-Marie Brisson opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Selvityksen mukaan osa vanhemmista haluaa pitää lapsensa kotona mahdollisimman pitkään. Lisäksi esiopetus voi jäädä väliin, jos perheillä ei ole riittävästi tietoa siitä, jos esiopetusta ei ole tarjolla
omalla kotikielellä, lapsi on yksityisessä päivähoidossa tai perhe työskentelee ulkomailla.

Nelilapsisessa Furun perheessä lakimuutos herättää kummastusta. Espoolaisperheen kolmesta
vanhimmasta lapsesta kukaan ei ole käynyt esikoulua. He suorittavat myös alakoulunsa kotikouluna. Suomessa ei ole koulupakkoa, joten eskaripakko kuulostaa erikoiselta. –Se vie yhteiskunnan rahoja.

Lisäksi vanhemmilla on Suomessa oikeus päättää, missä ja miten heidän lapsensa oppivat. Lapsi op-
pii kotona vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin koulussa, kertoo perheen äiti Heidi Furu.
Hän sanoo ymmärtävänsä päättäjien tavoitteen saattaa kaikki lapset samalle viivalle. Sosiaalisia tai-
toja voi kuitenkin harjoitella myös muualla kuin esikoulussa. –Tottakai on tärkeää osata toimia ryhmissä, mutta sen oppii ihan yhtä hyvin pihaleikeissäkin. Lapseni ovat saaneet sosiaalisista taidoistaan opettajilta hyvää palautetta, heitä kehutaan reippaiksi ja oma-aloitteisiksi. He ovat aina harrastaneet paljon ja heillä on paljon kavereita, Furu sanoo.

Lakimuutos tulee koskemaan perheen nuorinta, nyt kolmevuotiasta Grace-tytärtä, jonka perhe aikoo
isompien sisarusten tavoin kouluttaa kotona. Äiti ei ole tilanteesta kuitenkaan suuremmin huolissaan.
–Kaikki tytöt ovat käyneet pienestä pitäen kerran viikossa pienessä yksityiskoulussa, jossa he
ovat kirjoilla. Ehkä tämä velvoite hoituu sitä kautta, Furu pohtii.

Ajatus kotikoulusta syntyi perheen vanhempien ulkomaankomennuksen aikana. –Kotikoulu lähtee tunteesta elää sydämen mukaan, vaikka se tuottaa työtä eikä arki ole aina helppoa. Kotikoulussa ei esiinny kiusaamista, eikä äiti ole joutunut potemaan huonoa omaatuntoa perheen yhteisestä ajasta.
–Koulussa luokalla voi olla joku ikävä oppilas tai hankalat vanhemmat tai et ole aina tyytyväinen lap-
sesi opettajaan, Furu toteaa.

Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden järjestää esiopetuksen myös muuten kuin virallisessa esikoulussa. Tarkemmin asiaa ei ole kuitenkaan laissa määritelty. –Se voi olla esimerkiksi kerho-
toimintaa, jos se on jollain lailla suunniteltua, Brisson sanoo.

FAKTA

Eskaripakko

• Esiopetus muuttui pakolliseksi tämän vuoden alussa. Lakia sovelletaan elokuun alusta alkaen.

• Lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

• Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen persoonallisuutta, oppia yhteisöllisyyttä ja ryhmässä toimimista sekä parantaa oppimisedellytyksiä.

• Kunnilla ei ole velvoitetta seurata lain toteutumista. Vastuu lain noudattamisesta on vanhemmilla.

• Noin kaksi prosenttia kuusivuotiaista ei osallistu esiopetukseen.

• Useimmissa pienissä ja keskisuurissa kunnissa kaikki lapset käyvät esikoulua. Suurimmissa kaupungeissa osallistumisaste on vähäisempi.

• Esikouluun osallistumattomia on muuta maata enemmän esimerkiksi Oulun seudulla, jossa
asuu paljon suurperheitä. Oulun kaupunki vastustikin esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi.


Riikka Happonen Länsimedia