lauantai 13. elokuuta 2016

Jumala parantaa



Niin monta jättiläishyvää uutista, että itken ilosta. Tässä Sanalehden ammattikuvaajan ottamassa kuvassa (synttäripäivänäni12.5.) näkyy kaulan alapuolella kohollaan oleva tummentuma halkaisijaltaan 2x1,5cm. Lääkäri tutki sitä kesäkuussa, totesi siinä olevan ihomuutos ja mahdollisesti ihosyövän esiaste. Sain tälle päivälle ajan, jossa tästä piti ottaa koepala. Olen rukoillut asian puolesta ja välillä laittanut käteni tuon paikan päälle ja pyytänyt ihan vaan, että Jeesus sinä joka olet tehnyt monta ihmettä ja parantanut monta sairautta niin sinä voit tämänkin parantaa. Lääkäri ja sairaanhoitaja tutkivat sitä tänään, mutta eivät löytäneet mitään. Itsekin olen huomannut, että läiskä on kummasti kadonnut kesän aikana. Kerroin tästä kuvasta ja tsuumattiin sitä ihan lähelle. Lääkäri toteaa, että koepalaa ei voi ottaa, kun iho on kunnossa. Tyypillistä tämä ei lääkärin mukaan ole, vastaavanlaiset ihomuutokset pahenevat ajankuluessa. Lääkäri pahoitteli siitä, että tämä oli turha reissu ja joudun maksamaan vastaanottoajasta. Tässä tilanteessa ei haitannut tuo maksu oli vaan niin kiitollinen mieli

torstai 16. kesäkuuta 2016

ViaDian työn kautta päihteiden käyttö ja rikollinen toiminta vähentyy

Tuttu mies saapui Kaivolle. " Heidi sun syytä, että minulla on vieroitusoireet. Olen lopettanut metadoni-korvaushoidon kuukausi sitten. Ilman ViaDia Espoo ry:n toimintaa en olisi uskonut sen olevan mahdollista enkä olisi koskaan ajatellut raitistumista". Kuulemme jatkuvasti näitä iloisia todistuksia siitä, miten eri työmuotojen ja vierailujen kautta ihmisten elämä on lähtenyt muuttumaan: päihteiden käyttö ja rikollinen toiminta on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Eräs 56-vuotias nainen osallistui ViaDian järjestämään ulkogrillaukseen. Sen seurauksena läpi elämänsä päihteitä käyttänyt nainen, muutti uudelle paikkakunnalle ja elää raittiina.
 ViaDia Espoo ry on v.2013 perustettu uusi yhdistys, jonka toiminta on kasvanut merkittävästi lyhyessä ajassa: ruoka-aputyö, vankilatyö, asuntolatyö Espoon ja Helsingin puolella, tukihenkilötoiminta, vertaistukiryhmät ja tukityöllistäminen. ViaDia Espoo ei vielä saa kunnan, valtion tai muun järjestön tukea. Toimintaa sisältäen vuokrat, bensat, leirit ja ruokailuista koituvat kustannukset järjestetään yksityisiltä saamien lahjoitusten voimin. Moni ajattelee, että syrjäytynyt, vankilataustainen ja asunnoton ihminen on itse valinnut tiensä. Kärsiköön itse aiheuttamansa seuraukset.
Tutustuttani tähän kohderyhmään näin ei ole. Yksi väärä valinta johtaa toiseen, kukaan ei päätä, että "minusta tulee isona narkomaani" Ystäviäni on raiskattu, hyväksikäytetty, monelta on puuttunut turvaverkko. Ihmiset kärsii traumoista, ahdistuksesta ja masennuksesta. Ympäröivän yhteiskunnan ja meidän lähimmäisten halveksunta pahentaa syrjäytymistä entisestään.
Ihmisen täytyy saada tunne siitä, että häntä rakastetaan ja hänen elämällään on merkitys! Sydämellämme on erityisesti suomalaiset asunnottomat, päihde -ja rikostaustaiset henkilöt. Vaikutukset ympäristöön on paljon suuremmat kuin mitä oletamme tai näemme. Kelatkaa miten moneen muuhun ihmiseen yhden henkilön elämänmuutos vaikuttaa. Olen tavannut näitä ihmetteleviä poliiseja, sosiaalityöntekijöitä puhumattakaan ystävistä ja sukulaisista yms. ViaDiassa kasvaa joukko ihmisiä, jotka tulevat vaikuttamaan rohkeasti yhteiskuntaan. Minulta(Heidi) loppui 31.3 TE-keskuksen palkkatuki ja siinä samassa kaikki tulot. Työttömyyskorvauksesta on tullut yksi hylkäävä päätös, vaikka olen ilmoittanut olevani valmis vastaanottamaan muuta työtä. Syynä on se, että teen vapaaehtoistyötä ViaDia:ssa. Kaikki mikä vie työtä eteenpäin ja vinkit, jolla saamme näkyvyyttä otetaan ilolla vastaan. Tulemme mielellään esittelemään tiimin kanssa meidän toimintaa. Ehkäisevä päihde -ja kriminaalityö, jota teen ViaDia Espoon tiimin​ kanssa tarvitsee vielä tässä vaiheessa yksityisten lahjoittajien, seurakuntien ja yritysten tukea.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Vankilavierailuja ja hääjuhlia

Tärkeä merkkipaalu saavutettu. Viime viikolla ViaDia espoo ry järjesti ensimmäisen tilaisuuden vangeille. Elämäni yksi suurin unelma toteutui, kun sain kävellä vankilankäytävää ja istua osastolla vankien kanssa juttelemassa. Pitkäjänteinen työ tuottanut tulosta: hyvät kontaktit asuntoloihin, tiivis lähityöskentely päihde -ja rikostaustaisten kanssa. Vertaistukiryhmiä, ystäviä ja paljon ihmisiä aktivoivaa auttamistyötä. Näiden kautta ViaDialla saa kiinni päihteettömyydestä ja löytyy uusi merkitys elämälle. Kiitos kymmenille ja kymmenille ihmisille, jotka olette pienellä tai jättisuurella panoksella osallistuneet ViaDian toimintaan. Ilman aloitettuja työmuotoja ja kovaa duunia ei olisi paikkaa mihin kiinnittyä. Nyt on :) 

Hääjuhlat

Saimme olla suurella joukolla todistamassa mitä suurinta Rakkauden juhlaa sunnuntaina 5.6.2016, kun Tako ja Piritta sanoivat toisilleen tahdon. Vihkiseremonia järjestettiin upeilla kallioilla Lauttasaaressa meren rannalla. Useiden vieraiden kommentti: tunnelmallisimmat häät missä olen ikinä ollut! Tiedätkö se laulun: " Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi..." Todellakin voi tulla läpi lukkojen ja vankilan muurien. Häikäisevän kaunis mallinmittainen ja näköinen morsian ja komea sulhanen, mutta eipä uskoisi, että yöt on aikoinaan nukuttu rappukäytävissä ja lopulta molempien tie vei vankilaan. Upea Piritta tuli vankilassa uskoon 10 v. sitten ja Tako toissakeväänä. Suurelta osin seurakunnan voimin toteutui upea juhla.Meerin laulu, Tuomon, Mickin, Jessen & co bändi loi upean tunnelman. Kennon puhe niin koskettava. Miki teki Piritalle upean sormuksen. Hannu hoiti äänentoiston. Jaana sponsoroi hääkampauksen, Irina meikin, Jana morsiuskimpun, Ulla leipoi hääkakut, Jaana leipoi voileipäkakkuja, Asta suolaista ja makeaa. Ripa ja Sari hankki shamppanjalasit. Kaikki häävieraat toi jotain ruokaa mukanaan ja saatiin pöydät koreiksi. Seurakunnan naiset ja Piritan ystävät ja kaaso hoti tarjoilut, kattaukset ja siivoukset. ‪ViaDia Espoon yhdyskuntapalvelija oli mukana hoitamassa järjestelyitä, Pepe järjesti hääjuhlapaikan meren rannalta. Valokuvaaja Jarkko ikuisti häät veloituksetta sisältäen hääpotretin. Jaana ja Seppo järjesti hotelliyön. Ihana Sirpa halusi maksaa Piritan hääpuvun, joka tilattiin ulkomailta. Tätä on seurakunta, ilo ja lähimmäisen rakkaus parhaimmillaan.

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Takon tie kaduilta lähimmäisten auttajaksi


Takon lapsuus oli turvallinen, normaalin perheen keskimmäisenä lapsena.

”Muistan jo pienenä poikana uskoneeni Jeesukseen. Ainoa mitä nyt jälkeenpäin hieman ihmettelen on se, että olen sukuni ainoa uskossa elävä - eli mustalammas myös tässä, kuten huumeiden käytössäkin.”

Takon usko ei kadonnut edes hänen käyttäessä päihteitä. ” Muistan rukoilleeni ajoittain paljonkin. Äskettäin löysin vanhoja kirjoituksiani matkani varrelta. Niitä on siunaantunut paljon vuosien saatossa ja yhteinen tekijä niissä on päihteiden, pelon ja rakkauden kaipuun lisäksi Jeesus”

Tako lähti vanhemmiltaan ennen 18:ikävuottaan. Tähän mennessä hän oli ehtinyt tutustua ensin alkoholiin, pilveen, pillereihin, LSD:hen ja lopulta amfetamiiniin. Päihteisiin tutustuminen tapahtui hurjaa vauhtia, vuodessa hän oli jo kiskonut itseensä kaikki koko värisuorasta. Tako oli tuolloin alle 13-vuotias.


Vuosia rappukäytävissä



Jostain syystä Takoa kiehtoi irrallinen elämäntyyli. Pienenä hän unelmoi kulkurin elämästä ja sen hän myös sai. Takon ensimmäinen koti oli yhteinen silloisen tyttöystävän kanssa, hän eleli siinä parivuotta ja lähti kadulle. -”Minulla oli kodittomanakin ollessani aina mahdollisuus mennä vanhemmilleni yöksi tai varmaan jopa takaisin sinne asumaan - mutta ehdot olivat mielestäni liikaa. Vanhemmat vaati päihteettömyyttä. Siihen en muka kyennyt ja valitsin kodittomuuden ja irrallisen elämän, niin ihmissuhteissa, kuin elämässäni kokonaisvaltaisesti.” Tako sanoo.

Nuorena ihminen on sopeutuvainen, eikä häntä haitannut elämäntyylin tuoma ala-arvoisuuden tunne. Siinä vaiheessa useat Takon ystävistä asuivat vielä vanhemmillaan, joten kaveripiiri vaihtui entistäkin radikaalimmin, nyt hän liikkui pääasiassa kodittomien kanssa. ”Yöksi kuitenkin varsinkin syksyisin ja talvisin etsin katon pääni päälle, siis kavereiltani jotka asuivat jo omassa kodissa. Siinä sitten kävi niin kuin usein, kun ottaa vieraita asuntoonsa pitkäksi aikaa asumaan ja rellestämään - myös ystävät jäivät pian asunnottomaksi. ”Ajan kuluessa kodittomien piiri kasvoi".

”Asuimme milloin autiotaloissa, milloin rappukäytävissä. Muistan erään pimenevän yksinäisen syysillan, kun katsoin ohi ajavaa bussia ja siellä valoisassa bussissa matkustavia ihmisiä. Silloin muistan ajatelleeni ensikertaa kotia ja todella kaipasin sitä. Ajattelin matkustajien menevän kotiin johonkin lämpimään, jossa on perhe vastassa, ruokaa ja rakkautta - se tunne ei ollut mukava, huomasin kaipaavani elämääni rajoja.”

Asunnottomuutta kesti vielä vuosia. Tako eli kaduilla ja kavereiden nurkissa yhteensä noin 15vuotta. -”Siinä ehti tulla poliisi tutuksi, putkat, vartijat, hissit, kellarit, rappukäytävät ja puistonpenkit. Talvella Leppävaaran juna-aseman hississä oli tungosta. Siellä saattoi pahimmillaan nukkua 7 ihmistä samaan aikaan".

Vankilaan pahoinpitelyjen vuoksi



Vankilat tulivat tutuiksi lähinnä viinahöyryissä törttöiltyjen pahoinpitelyjen johdosta ja samasta syystä tehtyjen juoksukaljojen takia. Tako istui sakkoelinkautisia neljä kertaa ja kerran törkeän pahoinpitelyn. Törkeä pahoinpitely tapahtui vuosia jatkuneen päivittäisen juomisen tuloksena.

”Uskon tässäkin olleen varjelus mukana. Minua syytettiin ensin tapon yrityksestä, mutta se vaihtui törkeäksi pahoinpitelyksi pidätykseni aikana”.

Vankilassa sain kuin ihmeen kaupalla yhden hengen sellin, josta muut vangit olivat hieman ihmeissään ja vähän kateellisiakin. Siellä kuuntelin radio Dei:tä ja aloitin rukoilun. Kahden hengen sellissä tätä tuskin olisi tapahtunut.” Ennen vankilaan joutumistaan Tako hakeutui subutex korvaushoitoon, ajatuksenaan pärjätä vankilatuomion yli".

”Pelkäsin tuomiotani ja siellä tulevia vieroitusoireita. Vankilassa ollessani päätin vapauduttuani lopettaa hoidon ja subun vetämisen, jonka sitten toteutinkin, mutta huonolla menestyksellä.”
Lopetettuaan hoidon, Tako jatkoi subutexin käyttöä ja otti siihen rinnalle vielä amfetamiinin.
-”Eristäydyin ystävistäni kotiini ja myin sieltä viinaa ja pilveä. Asiakkaat ja pirin myyjät olivat lähes ainoita sosiaallisia kontaktejani ulkomaailmaan. ”

Kuoleman rajamailla



Kaksi eri henkilöä hyökkäsi Takon kimppuun puukon kanssa ja näistä on Takon vatsassa muistona komeat arvet ja kolme puukon reikää.

-”Ensin osui aorttaan ja paksusuoleen, paksusuolesta leikattiin pala pois. Myös tässä puukotuksessa oli varjelusta. Mikäli puukko olisi liikkunut vielä sadasosamillinkin, ei minua olisi voitu pelastaa kuin leikkauspöydällä pysäyttämällä sydämeni - näin sanoi minut leikannut lääkäri oikeudessa.”

Valvoessaan joskus yli viikonkin, alkoi Takon fyysinen kunto pettää ja hän alkoi kaipaamaan normi elämää. Tako muisti taas rukoilla. Jossain vaiheessa Tako alkoi kuulemaan ääniä.

Heti äänien alussa päätin etten hae niihin apua lääkkeistä, vaan hoidan ne pois Jumalan avulla. Äänet alkoivat, kun huumeita vielä käyttäessäni löysin Jeesuksen. Äänistä alkoi pelon ja hämmennyksen kausi, jota ei onnekseni kestänyt kuin muutaman kuukauden. Pelkotilojen ollessa pahimmillaan(tässä vaiheessa jo rukoilin) hakeuduin ensin seurakuntaan ja lopulta katkolle. Siitä alkoi tervehtymisprosessi, jonka alussa sain kokea Pyhän Hengen armosta ihmeen, enkä joutunut kokemaan vieroitusoireita. Lisäksi minulta otettiin pois halu käyttää päihteitä". 
"Jumalan armosta olen saanut kasvaa ihmisenä ja uskossa. Äänien aikana olen jättänyt huumeet, löytänyt Jeesuksen, oppinut rehelliseksi ja alkanut nauttimaan raittiista elämästä"

Kuin olisin kävellyt sisään piriluukkuun

 

Uskonratkaisun jälkeen ystäväpiirini ja koko elämäni on kuin jonkun toisen. Lähdin Perkkaan pappilaan hakemaan apua ääniini. Saapuessani paikalle huomasin jotain todella kummallista: pappilassa  oli juuri käynnissä Espoon vapaaseurakunnan tilaisuus ja paikka oli puolillaan kavereitani päihdepiireistä. Tilaisuuteen osallistuvista 80 % oli jo uskoon tulleita entisiä narkomaaneja ja ne kaikki olivat uskossa. Samat kaverit joiden kanssa olin käyttänyt huumeita ja istunut heidän kanssaan piriluukuissa. En ollut uskoa näkemääni.  Tämä helpotti oloa ja madalsi kynnystä huomattavasti. Tuona päivänä maaliskuussa 2015 Tako sai jättää vanhan elämänsä taakse ja  teki uskonratkaisun. Seuraavana päivänä Hän päätti ottaa härkää sarvista ja lähti katkolle. Hoidon jälkeen seurakuntaan ja ViaDiaan oli helppo mennä takaisin, koska siellä oli paljon tuttuja ihmisiä, joiden kanssa olin tottunut viettämään aikaani kaduilla.

"Tonni vetoa, että Tako ei toista kertaa seurakuntaan mene"


Tako oli tuttu näky Espoon kaduilla lähes 30 vuotta. Eräs mies oli vakuuttunut ja sanoi, että on valmis lyömään tonnin vedon sen puolesta, että Tako ei tule toistamiseen seurakuntaan. Toisin kävi
Tako on seurakunnan Jumalanpalvelusten peruskalustoa. Ennen seurakuntaan tuloa hän alkoi käymään ViaDia:ssa. Hänen päätoimi on nyt diakoniatyö, jota hän tekee entisten rikollisten ystäviensä kanssa . "Elämäni on siis muuttunut paljon. Sain ViaDia:sta itselleni uusia vanhoja ystäviä ja työkokeilupaikan. Raittiina ollessani on elämänhaluni herännyt uusiin mittoihin. Ennen kaikki energia kului päihteiden perässä nykyisin saamme yhdessä auttaa vaikeassa tilanteessa olevia asunnottomia ja syrjäytyneitä.

Kesähäät 


Seurakunnasta Tako löysi ex-vaimonsa Piritan. "Hänen kanssa olimme aikoinaan yhdessä 4 vuotta". Vuonna 2013 Hämeenlinnan vankilassa Piritta ja Tako vihittiin avioliittoon. Molempien vankilakierre, päihteidenkäyttö ja asunnottomuus toivat mukanaan niin paljon ongelmia ja ristiriitoja, että yhteiselämä päättyi eroon. Piritta tuli vankilassa uskoon ja jatkoi sinnikkäästi kaikki vuodet rukoilua Takon puolesta. Vuosi sitten keväällä Piritan rukoukseen vastattiin ja Tako teki uskonratkaisun. Olemme saaneet tutustua toisiimme ihan uudella tavalla. Entisessä elämässä ei päihteettömiä päiviä ollut eikä normaaleille ihmisille tyypillisiä elämyksiä. Tänä päivänä nautin luonnosta, kävelylenkeistä koiran kanssa ja kalastamisesta sekä rauhallisista illoista yhdessä tulevan vaimoni kanssa. Suunnittelen innolla tulevaisuutta: toiminta ViaDiassa ja seurakunnassa antaa paljon, mutta tietysti on upeaa, että rinnalle on löytynyt ihana elämänkumppani". Välillä vitsailemme, että "tulkaa Espoon ViaDiaan niin pääsette eroon päihteistä, löydätte ihmisiä, jotka välittää aidosti, saatte asianne kuntoon ja kaiken kukkuraksi löydätte kauniin puolison".  Tako ja Piritta vihitään avioliittoon 5.6.2016. Onnea ja Siunausta yhteiselle matkalle! 
Tämä kaksikko on kaikesta surusta, tuskasta ja elämäänne kohdanneista vaikeudesta aina elämäniloisia. Olette espoolaisia sankareita ja esimerkki sadoille ja sadoille ihmisille siitä, että elämä voi muuttua ja Rakkaus voittaa aina.

Tako toteaa: ”Kun Jeesukselle antaa pikkusormen, tahtoo antaa koko elämän”.

Heidi

maanantai 16. toukokuuta 2016

Uusi Suomi kirjoittaa: Kotikoulu on hyvä vaihtoehto!

Kotiopetus on hyvä vaihtoehto!


Kotiopetus on hyvä vaihtoehto!
Peruskoulu ei sovi kaikille
Tällä hetkellä julkisin varoin ylläpidetty perusopetus on säädeltyä ja yhdenmukaistettua koko valtakunnassa. Koulut eivät voi koskaan hyödyntää opetuspotentiaalia täysimääräisesti, koska sääntely kahlitsee uusien ajatusten ja opetusmenetelmien soveltamista. Kun 20 lasta opetetaan yhdellä kertaa samassa tilassa, yksilöllinen ohjaus jää vähemmälle. Varsinkin, jos luokka on levoton ja moni oppilas tarvitsee apua tehtävissä. Lahjakkaat oppijat kärsivät, koska he joutuvat hidastamaan tahtia, mikä synnyttää levottomuutta ja turhautumista. Massaopetus ei sovi kaikille oppijoille.
On varsin takapajuinen oppimiskäsitys, että ”ainoa oikea tapa” oppia olisi istua koulun penkillä ja jänkätä oppikirjaa. Oppimista tapahtuu todellisuudessa koko ajan, eikä se ole sidottua pulpettiin, sertifikaatteihin, todistuksiin tai koulurakennuksiin. 20 hengen koululuokassa istuminen on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.
Vaikka Suomessa on oppivelvollisuus, se ei tarkoita koulunkäyntipakkoa. Vanhemmat voivat omalla ilmoituksellaan (ei siis lupaa hakemalla) siirtää oman lapsensa kotiopetukseen. Se on jokaisen vanhemman oikeus. Kotiopetusta ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan opetusta voi antaa missä vain: kirjastossa, museossa tai vaikkapa ulkomaanreissulla. Kotiopettajuus ei edellytä tutkintoa, vaan kotiopettajaksi voi ryhtyä esimerkiksi kansakoulupohjalta.
Suomessa kotiopetus on vielä pieni ilmiö, kun taas Yhdysvalloissa noin kaksi miljoonaa lasta ja nuorta on kotiopetuksessa.

Miksi kotiopetukseen haetaan?

  • Turvallinen ympäristö. Väkivaltaa tapahtuu suomalaisissa kouluissa päivittäin. Jos perheellä on takana vuosikausien oikeustaistelu koulukiusaajien ja koulun henkilöstön kanssa, jäljelle jää koulun vaihtaminen tai kotiopetus. Kotiopetuksessa ei tarvitse olla tekemisissä viranhaltijoiden, kiusaajan ja hänen vanhempien kanssa. Sen ajan voi käyttää kotiopetuksessa kehittävään toimintaan, kuten uusien verkostojen luomiseen.
  • Opiskelurauha. Levottomuus ja häiriköinti luokassa johtaa siihen, että opetuksesta ei tule yhtään mitään. Vaikka oppitunti menisi hukkaan, vanhemmat maksavat tästä joka tapauksessa kunnallisveroissa. Korvaukset voi hakea tukiopetuksena, mutta sekin maksetaan veroista. Häiriköinti on siis ajan ja verorahan haaskaamista. Tätä ei tarvitse hyväksyä. Koska kotiopetuksessa odottelua ja järjestyshäiriöitä ei ole, koulupäivistä tulee lyhyempiä ja tehokkaampia. Oppilaalle jää enemmän vapaa-aikaa.
  • Yksilöllinen opetus. Lahjakkaat lapset voivat edetä nopeasti omaan tahtiin. Hitaammin oppivat saavat enemmän tukea vaikeissa asioissa. Kotiopetuksessa voidaan toteuttaa sellaista, jota julkinen perusopetus ei kykene tarjoamaan: Retki museoon tai virastoon, musiikkikonsertissa käynti, vaellusretki, verkko-opiskelun laaja hyödyntäminen, ulkomaanmatka, jne.
  • Ei koulumatkoja. Kun koulumatkoja ei ole, päivään jää enemmän aikaa. Tämä helpottaa myös vanhempien tehtäviä, kun lapsia ei tarvitse herättää aikaisin mahdollista koulukuljetusta varten. Polttoainekuluissa voi säästää vuosittain pitkän pennin.
  • Ei ryhmäpainetta.
  • Joustavat kouluajat. Aikaisia aamuherätyksiä ei tarvitse olla. Opetus ei ole sidottu tiettyyn kaavaan, mikä huomioi paremmin esimerkiksi perheen aikataulut ja oppilaan vireystason. Koko vuoden kestävä kurssi voidaan käydä läpi lyhyessäkin ajassa.
  • Mahdollisuus viettää enemmän aikaa perheen ja läheisten ihmisten kanssa. Koulua käyvät lapset eivät välttämättä näe työssä käyviä vanhempiaan kuin aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Kotiopetuksessa lapset saavat viettää arvokasta aikaa yhdessä perheen kanssa paljon enemmän. Vanhemmat saavat nähdä lasten kasvamisen ja oppia yhdessä.
  • Lapsen sairaus tai vamma, joka estää perinteisen koulunkäynnin.
  • Jatko-opintojen ja harrastusten huomioiminen. Mikäli lapsella on mielessä unelma-ammatti tai erityinen kiinnostuksen kohde, näitä asioita voidaan korostaa opetuksessa.
  • Arvot ja oma kasvatusfilosofia. Vapaus, tekemällä oppiminen, lapsuuden arvo itsessään, pyrkimys itsenäiseen opiskeluun massaopetuksen sijaan, tms.

Tutkitusti hyvä ratkaisu!
Yhdysvalloissa kotiopetusta on tutkittu paljon. Tulokset ovat kotiopetuksen osalta positiivisia.

  • Dr. John Wesley Taylorin sosiaalisuutta ja itsetuntoa käsittelevässä tutkimuksessa (Self-Concept in Home Schooling Children) kotioppijat saivat merkittävästi parempia tuloksia kuin koulua käyvät.
  • Dr. Mona Delahooken tutkimuksessa (Home Educated Children’s Social/Emotional Adjustment and Academic Achievements: A Comprehensive Study) verrattiin 9-vuotiaiden kotioppijoiden ja 9-vuotiaiden yksityiskoulua käyvien elämää. Merkittäviä eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta yksityiskoulua käyvät kokivat enemmän ryhmäpainetta.
  • Dr. Linda Montgomeryn tutkimuksen (The Effect of Home Schooling on Leadership Skills of Home Schooled Students) mukaan 10–21 -vuotiaat kotioppijat eivät ole eristäytyneet sosiaalisesta toiminnasta muiden nuorten kanssa.
  • Thomas Smedleyn tutkimuksessa (The Socialization of Homeschool Children) mitattiin 20 kotiopetuksessa olevan lapsen ja 13 julkista koulua käyvän lapsen viestintätaitoja, sosiaalisuutta ja arkielämän taitoja. Tulosten mukaan kotioppijat olivat sosiaalisempia ja kypsempiä kuin julkista koulua käyvät. Tutkijan mukaan syy on siinä, että kotiopetuksessa lapset oppivat vertikaalisesti vanhemmiltaan vastuullisuutta ja aikuisuutta, kun taas koulussa lapset oppivat horisontaalisesti muilta vertaisilta.
  • Dr. Larry Shyersin tutkimuksen (Comparison of Social Adjustment Between Home and Traditionally Schooled Student) mukaan kotioppijat käyttäytyvät paremmin kuin perinteistä koulua käyvät lapset. Syy on siinä, että kotioppijat pyrkivät imitoimaan vanhempien mallia, kun taas koulussa lapset ottavat mallia toisista lapsista. Shyers toteaa, että lapsen sosiaalisen kehitys riippuu enemmän kontakteista aikuisiin kuin kontakteista toisiin lapsiin.
  • J. Gary Knowlesin (Assistant professor) tutkimuksessa todettiin, ettei kotioppijoista tule syrjäytyneitä aikuisena. Tutkitusta ryhmästä 2/3 oli avioliitossa (sama suhdeluku kuin muulla väestöllä). Kukaan ei ollut työttömänä tai sosiaaliturvan varassa. Melkein 2/3 tutkitusta ryhmästä oli yrittäjiä. Tutkija toteaakin, että niin suuri yrittäjien määrä viittaa siihen, että kotiopetus kasvattaa yksilön itseluottamusta ja itsenäisyyttä.
  • Dr. Lawrence Rudnerin tutkimuksessa (Scholastic Achievement and Demographic Characteristics of Home School Students in 1998) tutkittiin 20 760 kotiopetuksessa olevan opintomenestystä. 25 % kotioppijoista oli yhden tai useamman arvosanan ylempänä verrattuna samanikäisiin koulua käyviin.
  • Yhdysvalloissa 18-24 -vuotiaista kotiopetuksessa olleista yli 74 % oli suorittanut joitain opintoja collegessa, kun maan keskiarvo on 46 %.
  • Dr. Michael Coganin tutkimuksessa todettiin, että eräässä Keskilännen collegessa kotiopetuksessa olevat valmistuivat suuremmalla todennäköisyydellä (66,7 %) kuin muut opiskelijat keskimäärin (57,5 %).
  • Kyselytutkimuksen perusteella akateemisen loppututkinnon saaneiden kotioppijoiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan (71,1 %) oli paljon suurempaa kuin maassa keskimäärin (37 %)
  • Kyselytutkimuksen mukaan kotioppijat olivat onnellisempia ja nauttivat elämästään enemmän, kun verrataan maan keskiarvoon. Erittäin tai melko onnelliseksi itsensä määritteli 98 % kotioppijoista, kun maan keskiarvo oli 90,6 %.
  • Kyselytutkimuksen mukaan loppututkinnon saaneet kotioppijat ovat keskimäärin ahkerampia äänestämään vaaleissa, osallistumaan yleisiin kokouksiin ja toimimaan puolueissa.
  • Yhdysvalloissa kotiopetuksessa olevat saavat ACT ja SAT -tasotesteissä keskiarvoa parempia arvosanoja.

Toimenpide-ehdotukset
Vaikka vanhemmat valitsevat kotiopetuksen, joutuu kunnallisveroissa maksamaan joka tapauksessa lisäksi perusopetuksesta, johon oma lapsi ei osallistu. Kotiopetus on siis vanhemmille kalliimpi vaihtoehto, koska opetuksesta joutuu maksamaan enemmän. Tämän kaltaisella politiikalla tietoisesti keskitetään opetus suuriin laitoksiin, minkä myötä valinnanvara kapenee. Jos kotiopetus haluttaisiin saattaa tasavertaiseen asemaan julkisen palvelun kanssa, tulisi jotain seuraavista vaihtoehdoista harkita:

  • Kotiopetuksessa oleva saa samat perusopetuslain tarkoittaman oppilaan oikeudet ja etuudet, jotka ovat muillakin peruskoulua käyvillä (koulukirjat, jne.)
  • Kunta korvaa kotiopetuksen kustannukset, joka on tietty osuus kunnan perusopetuksen kustannuksista.
  • Oppiaineista vapauttamiset sallitaan muiden oppilaiden tavoin myös kotioppijoille.
  • Kunnat tiedottavat oikeudesta kotiopetukseen voimakkaammin.

Lopuksi...
Mitä johtopäätöksiä tulisi tehdä? Moni aikuinen valittelee ja katuu sitä, kuinka ei viettänyt tarpeeksi aikaa lastensa kanssa. Kotiopetus on oikeus ja mahdollisuus, johon vanhempien kannattaa tarttua. Siihen ei tarvita lupaa keltään, vaan ilmoitus koululle riittää. Lapsuus on vain kerran elämässä. Missä sinä, vanhempi, olet silloin?

***

Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu. ”
– YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 26. artikla, 3. momentti

There is no school equal to a decent home and no teacher equal to a virtuous parent.”
– Mahatma Gandhi

"Every American who values liberty should support the homeschoolers’ cause."
– Ron Paul

lauantai 14. toukokuuta 2016

Mökkeilyä, löhöilyä ja kuntosalia

Terveisiä Paraisilta. Tämän kevään/kesän eka mökkireissu. Niin hienoa herätä aamulla näistä maisemista. Kotikoulu muuttui hetkeksi mökkikouluksi.  Lukio-opinnot sujuu myös täällä ja varmasti lapset oppii luonnossa enemmän kuin koulun penkillä. 8 vuotias ja 4 vuotias tutkivat kiikareilla lintuja ja ihmettelevät neljää rapua, jotka on uineet katiskaan. Ihanan rauhallista, linnut laulaa ja laineet lyö rantaan. Kukaan ei lasten tai meidän ystävistä ei yhtäkkiä tupsahda ovelle. Ystvät on parasta maailmassa, mutta välillä kotona ei viikonloppuinakaan saa kokea rauhaa, kun lapsia tulee ja menee.
Täällä on mökkitien päässä tosi hyvä sali. Käytiin äsken vetäsee viikon kolmas treeni. Moni treenaa omia hääjuhlia varten. Yksi syy miksi itse käyn kuntosalilla on se, että voisin vielä 4 lapsen ja 19 avioliittovuoden jälkeen olla ihan ok. Ei siksi, että mies tai joku vaatii vaan ihan omasta tahdosta. Akat nosti hirveen metelin, kun Suomessa uutisoitiin muutama vuosi takaperin, että yksi miehen perustarpeista on se, että puoliso on viehättävän näköinen. Outo äläkkä. Selvähän se on, että ulkonäkö ja fyysinen kunto vaikuttaa suoranaisesti meidän hyvinvointiin ja itsetuntoon ja näin ollen myös parisuhteeseen. Ihanaa oli ensimmäistä kertaa treenata mun 16v kanssa. Saara neuvoi hyviä uusia liikkeitä.
Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille. Pitäkää huolta toisistanne ja erityisesti äidit yrittäkää löytää aikaa, että pääsette huolehtimaan omasta kunnosta ja hyvinvoinnista :)



maanantai 28. maaliskuuta 2016

Mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut !

Pääsiäisen sanoma vie meidät mahtavimman uutisen äärelle, jossa valo voittaa pimeyden. Kristinuskossa ei ole kyse uskonnosta ja uskonnollisista riiteistä joita pitää toistaa ja rämpiä suossa otsa kurtussa toteuttamassa ahdistavia lainsäädöksiä. Kyse on elävästä suhteesta Jumalaan, jolloin ilman ulkoista pakkoa alamme tehdä sellaisia valintoja, joihin emme ilman Jumalaa olisi ennen pystyneet.
"Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut".
Raamattu puhuu siitä miten Hän(Jeesus) laittaa lain meidän sydämeen. On upeaa nähdä miten Jumalan Henki alkaa vaikuttaa ihmisessä ja näitä tarinoita saa kuulla jatkuvasti miten pahan valta alkaa väistyä ja ykskaks ihminen alkaakin elämässä tekemään oikeita valintoja. Ilman pääsiäisen tapahtumia: tuskallisinta rintinkuolemaa, maailman syntien sovitusta ja ylösnousemusta sekä Pyhän Hengen voimaa elämämme olisi edelleen lain noudattamista ja ulkoista pakkoa.
Jeesus sanoi: "Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. " Iloa ja rauhaa kaikille ystäville !


Heidi

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Toivon täyttämää pääsiäistä

Hei,
vierähtänyt ikuisuus, kun tänne on viimeksi päätynyt tekstiä.
Ollaan uupumuksen asti selvitetty kaikki keinot, mutta nyt näyttää siltä, että virallinen työsuhteeni ViaDiassa loppuu ensi viikolla. Jollei tapahdu suurta ihmettä niin jatkan työtä vapaaehtoisena. Kaikkien meillä duunissa olevian elämä on ollut hyvin vaikeaa: lapsuudessa alkanut laitoskierre, asunnottomuutta, päihteitä ja vankiloita.Yksi mun unelma on kuitenkin toteutunut ja pikkuhiljaa työ on alkanut pyöriä tämän iloa ja intoa puhkuvan tiimin voimin.
Te-keskuksen palkkatuki seuraavalle vuodelle on vain 30% palkkakustannuksista. ViaDia espoolla, joka pyörii vielä toistaiseksi yksityisten lahjoitusten varassa ei ole riittävästi varoja. Fiilikset ei ole mitenkään loistokkaat (miten tullaan toimeen, etsinkö osa-aikatyön, miten kaikki jatkuu vapaaehtoisvoimin, yhteydet vankiloihin, te-keskuksiin hankaloituu ilman työsuhdetta). Äsken 20 vuotias tuttu nuorimies tuli kaljakassin kanssa vastaan. Fyysinen sairaus ja koettemukset vieneet juomaan. Painoi päänsä alas, risti kätensä ja pyysi, että alan rukoilemaan. Rukous auttoi meitä molempia. Huomasin, että mua tarvittiin juuri tuossa paikassa ja tuohon aikaan. Muistin, että mistä tää duuni on alkanut ja tässä ei ole kyse omista tunnetiloista vaan Jumalasta joka voi ihmisen kautta tuoda avun lähimmäiselle.
Ensimmäisen pääsiäisaamun tunteet olivat varmasti monilla täynnä toivottomuutta, surua ja ahdistusta. Kun tänä päivänä katsomme omaa elämää ja ympärillä olevia olosuhteita voi mielen täyttää epätoivo. Jeesus kärsi ristinkuoleman, jotta meillä voisi uskon kautta olla pääsy Jumalan luokse. Ahdinkomme muistuttaa siitä minkä varaan meidän tulee elämämme rakentaa. Vaikeudet on usein jonkun hyvän alku. Niinkuin pääsiäs aamuna niin myös tänä päivänä asiat näyttää inhimillisesti katsottuna menneen pieleen, mutta asiat ovatkin paljon paremmin kuin edes saatamme käsittää. Ihanaa pääsiäslomaa kaikille !

maanantai 26. lokakuuta 2015

Inhimillisemmät olosuhteet suomalaisille asunnottomille


Hyvät ystävät, ateistit, kristityt, pastorit, poliitikot, yhdistykset ja seurakunnat. Omia kansalaisiamme oli v. 2014 Helsingissä asunnottomana 3500(todellinen luku on väh. puolet enemmän). Asunnottomista 700 on alle 25-vuotiaita. Jonotusajat asumisyksiköihin ovat keskimäärin vuoden mittaisia.
Hienoa, että vastaanottokeskuksia avataan ja kirkot ovat alkaneet myös majoittaa pakolaisia ja kokouksiin on alkanut virrata muslimeja. Kuitenkaan omien kansalaisten hätä ei saa jäädä pakolaisasian jalkoihin. Sodissa taistelleiden suomalaisten veteraanien lapset ja lapsenlapset elävät unohduksissa ja asunnottomien joukko on liian suuri. Niin monet ystäväni ovat viettäneet öitä myös talvella autossa, rappukäytävissä, yleisissä vessoissa ja hisseissä.
Helsingin Hietaniemenkadun palvelukeskukseen voi hakeutua asunnottomat. Heidän mukaan meidän pikkuruinen ViaDia yhdistys on ensimmäinen joka on tullut tarjoamaan apuaan. Työmme keskittyy Espooseen ja apumme on minimaalista Hietsun asiakkaille(muutama ruokailu silloin tällöin). Kirjoitan siksi, että nämä ihmiset(jatkuvaa fyysistä ja henkistä kipua) tarvitsevat kipeästi toivoa ja apuamme. Hietsussa ollaan sitä mieltä, että heidän asunnottomat, joilla kaikilla äärimmäisen hankala tilanne elävät Jumalan selän takana. Hietsusta saa majapaikan yhteismajoituksessa ohuella muovipatjalla, ilman peittoa ja aamuun 8.00 mennessä on poistuttava. (Moni valitsee mielummin rappukäytävän) Koko omaisuus kulkee päivän mukana kassissa kaupungilla.
Se on ihan varma, että jos omia kansalaisia ja heidän hätäänsä ei kuulla ja siihen vastata se aiheuttaa vihaa ja väkivaltaa. Olen ajatellut, että valtiolla ei ole varaa parempaan. Onko se näin? Ennen kuin seuraavat 300 pakolaista otetaan vastaan niin te rakkaat päättäjät, jotka varmasti haluatte tehdä parhaanne, voisiko ne 300 paikkaa tarjota suomalaisille asunnottomille, jotka monet odottavat kauhulla tulevaa talvea? Sellainen paikka, jossa voisi pakolaisten tavoin nukkua yön rauhassa kunnon patjalla ja peitolla eikä tarvitse päiväksi mennä kaduille.

Niin kauan kuin valtion ja kunnan puolesta tähän ei tule muutosta niin kristittyjen ja meidän ihan tavallisten suomalaisten tulisi tarjota apuamme "Siellä missä on aarteemme siellä on meidän sydämemme" Se ei ole oikein, että seurakunnissa suuntaamme varat ja resurssit hienoihin Jumalanpalveluksiin ja isoihin konferensseihin. Jumalanpalveluksia ei pidä unohtaa, mutta ei pidä myöskään hätää kärsiviä!

Heidi

 

maanantai 19. lokakuuta 2015

Iloa tunnelin päässä: Uusimmassa Anna lehdessä hyvä juttu meidän työstä:...

Iloa tunnelin päässä: Uusimmassa Anna lehdessä hyvä juttu meidän työstä:...: Hei kaikki arvoista lukijat, Uusimmassa Anna-lehdessä on 4 sivun tosi positiivinen juttu mun/ meidän elämästä: vaikeuksista, uskos...

Uusimmassa Anna lehdessä hyvä juttu meidän työstä: Apu ei ole keneltäkään pois.







Hei kaikki arvoista lukijat,
Uusimmassa Anna-lehdessä on 4 sivun tosi positiivinen juttu mun/ meidän elämästä: vaikeuksista, uskosta ja toivosta ja miten ViaDia espoo ry lähti liikkeelle. Löytyykö ystäväpiiristä ihmisiä joilla on rikostausta, tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Anna lehti heille luettavaksi.

Olet muuten tervetullut mukaan ViaDia espoon toimintaan. Asuntolavierailut pyörii samaan malliin ja syyskuussa aloitettiin ihan uusi juttu. Ruokailut Kaivolla Matinkylässä tavoittaa nyt ihan uuden porukan. Moni entinen päihteiden  käyttäjä on tullut toimintaan mukaan. Iltapäivät koostuu yhteisestä ruokailusta ja lyhyestä Raamatun opetuksesta ja keskusteluista.  Meitä on ihana porukka kasassa ja näistä kavereista on tullut mulle kuin perheenjäseniä. Kaivolla meitä on ison mieslauman lisäksi 2- 5 naista. Kaikki ystävät, tutut ja tuntemattomat tulkaa mukaan SELVINPÄIN, vaikka elämä ei olisikaan ihan mallillaan.

Kivoja uutisia ja kiitosaiheita: 4 ystävää saaneet viimeisen 3viikon aikana asunnon, 2saaneet paikan päihteettömästä asuntolasta. Nyt varmistui yhteistyö vankilan kanssa ja kaverin koevapaus.
2 uutta miestä Toni ja Tako aloittaneet meillä työkokeilun. Toimintaamme tulee viikottain lisää ihmisiä. Moni heistä kertoo miten rukous on antanut voimaa ja auttaa elämään ilman päihteitä.


Hyvää syksyn jatkoa
Heidi


 

torstai 16. heinäkuuta 2015

Uskovaiset ja elämä - kurjuuden maksimointia?





Uskovia ihmisiä pidetään yleisesti rehellisinä ja luotettavina ihmisinä. Toisaalta heidät tunnetaan myös vakavina ja ilottomina, jotka kieltäytyvät nautinnoista kuten alkoholin juomisesta, juhlimisesta, ja ylipäätään hauskanpidosta sekä suhtautuvat seksuaalisuuteen oudosti.  Saatamme yhdistää uskovaiset, johonkin tuntemaamme julkisuuden henkilöön, ehkä poliitikkoon, joka puolustaa kristillisiä arvoja, kadulla traktaatteja(kristillisiä lehtisiä) jakaviin uskovaisiin tai Äiti Teresaan.  Monella on tietynlainen näkemys uskovista, seurakunnasta ja siitä miten kristitty pukeutuu ja puhuu tai viettää vapaa-aikaa.

Kun tulin uskoon  ja tutustuin seurakuntiin ja kristittyihin Suomessa ja ulkomailla, niin se oli kaukana siitä mikä oli minun ja on edelleen monen mielikuva uskovista ja kirkosta.  Kun seurakuntien toimintaan tutustuu paremmin huomaa, että useat ennakkoluulot eivät pidäkään paikkansa.
 

Jumala ei ole ilonpilaaja


"Minä olen tullut, jotta heillä olisi elämä ja yltäkylläisyys." Joh.10: 10. Uskon perusta löytyy Raamatusta ja sitä tutkiessa ymmärrämme, että Jumala ei ole ilonpilaaja eikä Raamattu kiellä elämästä nauttimista.
Raamattu tai Jumala ei ole alkoholikielteinen. Jeesus ja apostolit nauttivat viiniä ajan tavan mukaan. Viini kuului paikalliseen ruokakulttuuriin. Raamattu ei tuomitse alkoholin käyttöä. Silloin, kun juomisesta seuraa älytön meno niin se ei ole enää hyvä juttu. Psalmi 104:14-15 kertoo Jumalan antaneen viinin ” ihmisen iloksi”.
Suurin osa uskossa olevista ystävistämme käyttää alkoholia kohtuudella ruoan -tai ystävien kanssa. Käymme pitkin vuotta useissa juhlissa eikä kukaan ystävistä siellä pulloon sylje. Ei tämän elämän kuulu olla niin vakavaa ja tasapaksua. Mielestäni me uskovat tarvitsemme ryyppyjuhlia ja niissä viihtyvien ystävien seuraa vähintään yhtäpaljon kuin he meidän. Bileet on erinomaisia tilaisuuksia hauskanpidon lisäksi luoda siltoja ja tutustua ihmisiin. Voin viettää hauskaa iltaa ystävien kanssa selvinpäin tai ottaa pari lasillista viiniä. Ihana vapaus!

Raamattu kuitenkin varoittaa, että liiallinen alkoholin käyttö tekee riippuvaiseksi. Päihdeongelmaisella ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin täysi päihteettömyys ja jos mopo lähtee helposti käsistä tai on edes pieni vaara niin kannattaa pysyä seurassa, jossa  kukaan ei käytä päihteitä.

Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka tuntuvat olevan silminnähden onnellisia huomatessaan, että usko ei olekaan vakavaa. Meillä molemmilla on Niken kanssa tatuoinnit ja nekin on herättäneet monta mielenkiintoista keskustelua. Maailmassa on edelleen ihmisiä ja perkeleelllä peloittelevia saarnamiehiä. Voit elää surkeaa ja lain orjuuttamaa elämää tai valita uskon ja vapauden sekä nauttia Jumalan hyvyydestä ilman jatkuvaa murhetta säännöistä, käyttäytymis- tai pukukoodeista joita pitää noudattaa.

Se joka osaa pitää hauskaa ilman alkoholia ja nauttia elämän -ja luonnonkauneudesta selvinpäin on löytänyt todellisen onnen. Jos ihminen yhdistää hauskanpidon aina alkoholiin niin väitän, että näillä henkilöillä on ongelma eikä niillä, jotka juhlii selvinpäin.

 Jumala ei halua rajoittaa seksistä saatavaa nautintoa

 
 Raamattu suhtautuu seksiin ja seksuaalisuuteen erittäin myönteisesti. Sori kaikki sinkut, valitettavasti kerron tässä ajatuksia vain liittyen parisuhteeseen. Vanhassa ja Uudessa testamentissa seksuaalisuus aviomiehen ja vaimon välillä  nähdään kauniina ja hyvänä Jumalan luomana asiana. Raamattu kehottaa pariskuntia harrastamaan seksiä säännöllisesti ja varoittaa olemaan pitkiä aikoja ilman seksiä, koska se rikkoo puolisoiden välistä yhteyttä.
Jumala ei määrittele miten ja missä seksiä voi harrastaa. Elämässä ja parisuhteessa pitää säilyä ilo ja spontaanius. Romanttiset hetket ei välttämättä tarvitse kalliita kynttiläillallisia. Kokeilkaa joskus romantiikkaa rauhallisessa paikassa rappukäytävässä tai kallioilla tähtitaivaan alla.
Jumalan tahto on, että parisuhteet kukoistaa ja ihmiset voi hyvin. Seksillä on tutkitusti lukuisia terveyttä edistäviä ja parantavia vaikutuksia. Seksi erittää uskollisuus hormoonia ja hyvin hoidettu parisuhde, jossa on hyvä henkinen, hengellinen ja fyysinen yhteys ei ajaudu niin helposti syrjähyppyihin.

Aikoinaan sain kritiikkiä, kun uskoontulon jälkeen kerroin, että mielestäni seksi kuuluu avioliittoon. Ystävät totesi" toi on ihan älytöntä, tuolla taktiikalla kukaan ei tule saamaan riittävästi seksiä".  Kerroin, että hyvää kannattaa odottaa. Seksi on kuin viini, joka paranee vanhetessaan. Hyvässä parisuhteessa luottamus ja kiintymys sekä Rakkaus kasvaa vuosien saatossa niin myös seksuaalinen nautinto. Kristittyjen keskuudessa avioerot on suhteellisen harvinaisia ja näin ollen uskovat saavat kaikista todennäköisimmin nauttia säännöllisestä seksistä läpi elämän. Kaikki mitä uskoin on pitänyt paikkansa. Elämää pitää suunnitella pitkällä tähtäimellä" Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa niin kaikki muukin teille annetaan".

Usko on naisten ja mummojen juttu? 


 
Seurakuntaan meno ei ole pakkopullaa tai velvollisuus joka pitää suorittaa vaan se on juhlaa arjen keskellä. Osallistumme sunnuntaisin Matinkylässä Espoon vapaaseurakunnan tilaisuuksiin.  Monella on tapana käydä viikonloppuna vanhempiensa luona, ravintolassa syömässä tai viettää ilta baarissa ystävien kanssa. Me käydään seurakunnassa.  Tapa ei ole ainoa syy, vaan meille seurakunnassa käynti tarkoittaa akkujen lataamista, Pyhän Hengen  kokemista ja mahtavaa aikaa ystävien kanssa.
Tänä päivänä seurakunnissa on yhtäpaljon miehiä ja naisia. Sieltä löytyy eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikista yhteiskuntaluokista. Katselen usein ympärilleni ja mielen valtaa ilo, kun näen ympärilläni niin paljon ihmisiä: lapsia, nuoria, aikuisia, pariskuntia, sinkkuja ja perheitä.
 
Kovimmat jätkät itkee, rukoilee ja kohtelee naisia kunnioittavasti. 

Ystävä kysyi vastikään, että Heidi:" Miten siellä seurakunnassa on otettu nämä vasta uskoontulleet ystävät vastaan, joilla on vankila- ja päihdetausta"? Olipas tämä ystävä yllättynyt ja iloinen kuulleessaan vastauksen. Seurakunta riemuitsee, kun sinne tulee lisää väriä ja vipinää. Tästä kysymyksestä vaan huomasi, että harmittavan moni pitää seurakuntaa ja uskovia tuomitsevina. Jos olet kristitty niin muista, että sun tehtävä on madaltaa näitä kynnyksiä ja rakentaa ihmisille siltoja seurakuntaan ja JUmalan luokse. Viettäkää aikaa ihmisten kanssa ja kertokaa heille JUmalan hyvyydestä ja ihmeistä joita teille on tapahtunut!

Ystäviä ja ihania hetkiä





Meillä on ystäväpiirissä maailman hienoimpia ihmisiä. Uskovien ystävien kanssa käydään yhdessä  rannalla ja pidetään grillijuhlia.

 Olin edellisviikonloppuna Turussa juhlimassa Ruisrockia. Vietettiin päivä Aurajoen rannassa, ravintolan terasseilla ja yöllä mentiin baariin.  Ystäväpiirissä on aina ollut ihmisiä laidasta laitaan ja näin se toivonmukaan tulee olemaankin.
Sunnuntaina päättyi 5 päiväinen New wine konferenssi Himoksella. Meidän perheen lisäksi lapsilla oli 3 ystävää mukana ja toisessa mökissä ViaDia porukkaa eli yhteensä 16 ihmistä ja ympärillä tuhansia.  Päivät täyttyi grillauksesta, saunomisesta, uimisesta, hyppimisestä, hengailusta ja tanssimisesta eikä juolahtanut mieleenkään, että usko olisi tylsää. Oli upeaa nähdä omat lapset ja niin paljon nuoria selvinpäin yhdessä isolla joukolla pitämässä hauskaa.


Outoa hihhulointia ?


Usko ei ole pakenemista todellisuudesta tai outoa hihhulointia. Pidetään normaalina jos ihminen pyörii kännissä tai huutaa ja hyppii lätkämatseissa tai kirkuu konserteissa bändin perään, joka on pinnalla pari vuotta. Jos ihminen rukoilee ja ylistää Jumalaa ja maailman luojaa, kaiken hyvän antajaa niin sitä pidetään outona.  Moni maksaa itsensä kipeäksi mielenhallinta kursseilla etsiessään rauhaa, sisäistä parantumista ja tasapainoa.  Moni tuttu ja tuntematon päätyy lopulta seurakuntaan, koska mistään muualta ei rauhaa ole löytynyt. Jos elämä uskossa on niin siistii niin mikä sitten pidättää ihmistä tekemästä uskon ratkaisua ja ottamasta asiasta selvää. Vastaus on että ei yhtään mikään! Usko, eheytyminen, rauha ja ilo on tarjolla jokapäivä kotiinkuljetettuna ja vielä ilmaiseksi.


Nikke ja Heidi




lauantai 27. kesäkuuta 2015

Uskovaiset ja alkoholi - Kurjuuden maksimointia?




Heräsin aamulla ja muistin lausahduksen nuoruusvuosilta: alkoholi ja tanssiminen ovat syntiä. Ajattelin 20 vuotta sitten, että eihän siinä uskossa ole mitään järkeä, koska tanssiminen ja juominen olivat parasta elämässäni. 

Ihmisillä on tietty kuva, siitä miten kristitty pukeutuu ja puhuu. Moni tuntuu olevan todella onnellinen huomatessaan, että usko ei olekaan sääntöjä, käyttäytymis- tai pukukoodeja joita pitää noudattaa.


 Onko meillä uskovilla näihin ennakkoluuloihin osa syy?
Uuno Turhapuro- elokuvassa Spede päätti kokeilla elämässään kurjuuden maksimointia ja muutti asumaan roskalaatikkoon. Luin netistä erästä keskustelupalstaa, jossa kehotettiin: ryhdy uskovaiseksi ja koe kurjuuden maksimointi.  Monet kokevat uskon kielteisenä juuri sen takia, että usko vie hauskuuden elämästä.

Suomalaisista lähes jokainen tuntee jonkun jolla on vakava päihdeongelma. Vuosisadan vaihteessa kantakapakoissa oli rähinöintiä, tappeluita ja murhia. Alkoholin juonti ja sen seuraukset haluttiin kieltää. Suomeen tuli Kieltolaki. Asiaa ajoi niin kirkolliset kuin lainopilliset. Siihen aikaan valta-osa kansasta osallistui kirkon toimintaan ja raittius oli yksi tärkeimmistä hyveistä. Sieltä saattavat juontua juuret tähänkin päivään ja ajatukseen, että jos henkilö on absolutisti hän on entinen juoppo tai uskovainen.

Raamattu ei kuitenkaan ole alkoholi kielteinen. Jeesus ja apostolit nauttivat viiniä ajan tavan mukaan. Viini kuului paikalliseen ruokakulttuuriin. Raamattu ei tuomitse alkoholin käyttöä (Joh. 2:1–11; 1. Tim. 3:8; Tiit. 2:3). Silloin, kun juomisesta seuraa älytön meno niin se ei ole enää hyvä juttu.  (1. Piet. 4:3, ks. myös Ef. 5:18). Eräät raamatunkohdat viittaavat alkoholiin myönteisessä mielessä. Saarnaajan kirja 9:7 neuvoo: ”Juo viinisi hyvillä mielin.” Psalmi 104:14-15 kertoo Jumalan antaneen viinin ” ihmisen iloksi”. Raamattu kuitenkin varoittaa, että liiallinen alkoholin käyttö tekee riippuvaiseksi.

Yksi nuoruuden kesän kohokohdista oli Kotkan meripäivät.  Vietimme siellä pitkän viikonlopun kaveriporukalla. Kun kaljaa oli kitattu satamassa aamusta lähtien, niin illaksi suuntasimme aina keskustaan baariin. Siellä törmäsin nuorten uskovien joukkoon. Tiesin, että näillä nuorilla on totuus ja usko, joka minulta puuttui. Kerroin, että minäkin tulen jonain päivänä uskoon. Vastaus oli, että sitten en enää voi pyöriä vanhojen ystävien kanssa. Ihmettelin kommenttia, koska ei ystäviä jätetä noin vain. Päätin, että jonain päivänä näytän, että mahdollista hengata ryyppyporukassa ja olla uskossa.


 
 

Tänä päivänä Ystäväpiirissä on niitä jotka käyttävät alkoholia tai muita päihteitä lähes päivittäin. Minulla on useita Rakkaita ystäviä jotka ovat absolutisteja sen vuoksi, että heille se on ainoa mahdollisuus pysyä kuivilla. Suurella osalla heistä on todella rankka päihdetausta. Mielestäni nämä ystävät, jotka ovat ojanpohjalta nousseet, pitäisi palkita urhoollisuusmitalein. He ovat todellisia sankareita!
Päihdeongelmaisella ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin täysi päihteettömyys. Tähän ei käske Jumala vaan sen sanoo maalaisjärki. Päihdeongelmaisen pitää myös miettiä missä aikaansa viettää ainakin raittiuden alkuvaiheessa. Myöhemminkin kannattaa ottaa raittiina elävä ystävä mukaan jos on menossa juhliin, jossa on alkoholitarjoilua ja/tai ihmiset päihtyneitä.
Suurin osa uskossa olevista ystävistämme käyttää alkoholia. Nuoruusvuosien ökykännäilyjen jälkeen olin pitkään absolutisti. Vuosien varrella oma suhde alkoholiin on muuttunut ja olen oppinut käyttämään sitä oikein. Joskus käyn baarissa, tai vietämme hauskaa iltaa ystävien kanssa, eikä siellä kukaan pulloon sylje.

Olimme seurakunnan järjestämässä juhlassa. Suuntasimme sieltä nuoruuden kavereiden luokse. Ystävä kuittasi, että olipa ”Jumalan armoa” kun olimme uskovien porukassa. Hän tarjosi pullon lonkeroa, jonka avasin ja totesin, että ei kun tämä on sitä Jumalan armoa. Niin oikeasti ajattelin. On Jumalan armoa olla uskossa ja omistaa kaikki mahtavat ystävät joiden kanssa pyörin jo lapsuus -ja nuoruusvuosina ja pitää hauskaa selvinpäin tai ottaa muutama lasillinen viiniä.
 
Ihmisten ennakkoluuloja ei murreta kirkosta käsin ja osoittamalla sormella mikä on oikein ja väärin. Oman kokemuksen mukaan myytit murtuvat, kun vietämme aikaa ihmisten kanssa ja menemme sinne missä ihmiset liikkuvat.

 
Heidi



Uskovaiset ja seksi - kurjuuden maksimointia?





Seksi on suurimpia nautintoja mitä meille on suotu.  Olitpa uskovainen tai ateisti tai jotain siltä väliltä niin Jumala haluaa meidän nauttivan elämästä ja seksistä.


Luin muutamia uskovien kirjoittamia blogeja ja artikkeleita liittyen seksiin. Kauhistuin, kun eteeni tuli teksti, että esim. suuseksi nähtiin syntinä. Perusteluna tähän oli se, että suu on tarkoitettu puhumista ja syömistä varten. Eräs henkilö arveli uskovien harrastavan seksiä vain lähetyssaarnaaja asennossa.

 

Raamattu suhtautuu seksiin myönteisesti


 Vaikka olisit kuullut kuinka monta kommenttia miten ja missä seksiä tulee harrastaa, niin nämä ovat ihmisten lausahduksia. Kun tutustut Raamattuun niin huomaat, että se suhtautuu seksiin ja seksuaalisuuteen erittäin myönteisesti. Vanhassa ja Uudessa testamentissa seksuaalisuus nähdään Jumalan luomana asiana, ja siihen liittyvä seksi aviomiehen ja vaimon välillä ei ole vain sallittua vaan toivottavaa. 
Luomiskertomuksen mukaan Jumalan suunnittelemassa maailmassa mies ja vaimo olivat alasti toistensa kanssa tuntematta häpeää (1. Moos. 2:24–25). Seksuaalisuuteen ei siis lähtökohtaisesti liity mitään ongelmallista. Samalla tavoin Laulujen laulu kuvaa punastelematta ihastumista ja seksuaalisia mielitekoja naisen ja miehen näkökulmista. Esimerkiksi jakeissa 4:1–7 mies kertoo sanoja säästelemättä morsiamensa kauneudesta ja tuntemastaan halusta häntä kohtaan.
 

Kristillisen seksikielteisyyden syyt kreikkalaisessa filosofiassa ja platonismissa 


Osa syy siihen, että kristillisyyttä pidetään seksikielteisenä, on kristillisellä traditiolla. Seksuaalisuus ja ruumis ovat nähty toisinaan huonossa valossa, koska kreikkalainen filosofia ja platonismi on vaikuttanut uskovien näkemyksiin. Koska Jumala loi seksin ja ruumiin hyväksi, näkemys on virheellinen.


On myös totta, että Raamattu asettaa rajoja seksille. Tämän ajan ihmiset usein vastustavat sääntöjä, mutta mietitäänpä vanhempaa joka rajoittaa lapsensa karkin syömistä. Se ei tarkoita, että kaikki ruoka olisi pahasta. Näin on myös seksin suhteen: Jumala on luonut rajat, joiden puitteissa ihminen saa parhaan mahdollisen nautinnon seksistä. 

Raamattu kehottaa harrastamaan seksiä säännöllisesti




 Jumala ei halua rajoittaa seksistä saatavaa nautintoa vaan päinvastoin. Raamattu kehottaa pariskuntia harrastamaan seksiä säännöllisesti ja varoittaa olemaan pitkiä aikoja ilman seksiä. Raamattu myös neuvoo, että ruumiimme ei ole meidän omassa vaan toistemme hallussa. Tässä on 2 ääripäätä. Moni saattaa kärsiä seksiaddiktiosta, jolloin seksiä on pakko saada päivittäin tai useasti päivässä. Toinen ääripää on haluttomuus jolloin henkilö eläisi parisuhteessa mielellään ilman seksiä. Kohtuus kaikessa eli kenenkään ei tarvitse suostua elämään seksiaddiktin toiveiden mukaan ja tulla kotiin kiksauttamaan kesken ruokatauon. 



Sekään ei ole oikein, että seksistä kieltäytyy kerta toisensa perään. Seksiä tulee harrastaa välillä myös silloin, kun itseä ei huvita. Jos pariskunnat huoltaisivat parisuhdetta ja myös sitä, että molemmat kokevat seksielämän hyvänä niin silloin ei tarvitse lähteä hakemaan nautintoa muualta. 

Romantiikkaa peiton ja tähtitaivaan alla 



Jumala ei määrittele, että seksiä pitäisi harrastaa hiljaa, pimeässä ja peiton alla tai ylipäätään miten ja missä. Ei ole varmastikaan myös tarkoitus, että parisuhteesta häviää intohimo ja seksistä spontaanius.   

Ystäväni 2 lapsen isä kertoi innoissaan, kun he olivat saaneet lapset pitkästä aikaa hoitoon ja saivat rauhassa harrastaa seksiä kotonaan. Ravintolaillan jälkeen he olivat pitäneet hauskaa keittiön ruokapöydällä ja aamulla sohvalla. Hän oli vielä usean viikon jälkeen hyvin onnellinen ja koki tuon rauhassa vietetyn ajan vaimonsa kanssa hyvin tärkeänä. 

Meidän kokemuksen mukaan parisuhdetta ja kiintymystä parantaa spontaanit keikat makuuhuoneen lisäksi toisinaan jossain muualla.
Seksiä voi harrastaa saunassa, suihkussa, autossa, laskettelurinteessä, kuntosalin suihkussa ja metsässä. Romantiikkaan ei tarvita rahaa ja hienoja kynttiläillallisia. Paljon upeampi hetki voi löytyä, kun treffit järjestää rappukäytävään tai kallioille tähtitaivaan alle.

 

Nikke& Heidi

Seurakunta - kurjuuden maksimointia?



 Suurella osalla ihmisistä on tarve katkaista arki tai stressi. Pään nollaamiseen käytetään alkoholia, joku saa kiksit liikunnasta. Toisille nollautumiseen riittää viikonloppu kotona yksin, perheen tai ystävien kanssa. Seurakunta nähdään tylsänä paikkana, jonne mennään jouluna. Kirkko on täynnä vanhempia ihmisiä, pappi puhuu melankolisella äänellä ja lopuksi kansaa kehoitetaan: "menkää ilolla ja palvelkaa Herraa." Seurakunnat on täynnä tummiin pukeutuneita synkän oloisia ihmisiä joilta puuttuu aitous ja ilo. Kukaan tämän päivän nuori, sinkku, yksinhuoltaja tai perheellinen ei voi käydä seurakunnassa ellei ole sairas, toivonsa menettänyt tai sitten muuten vaan haluaa maksimoida elämänsä kurjuuden. 

Meillä on päinvastainen kokemus. Olemme 18 vuoden aikana käyneet useissa kristillisissä seurakunnissa Suomessa, New Yorkissa, Lontoossa, Kanadassa, Floridassa ja Israelissa.  Kun tulin uskoon 18 vuotta sitten luterilaisen kirkon messussa niin ajattelin, että kaikki seurakunnat ja kirkot ovat samanlaisia. Tosin olin niin innoissani ja kaipasin muutosta elämään, että ympärillä olevat ihmiset ja rakennukset eivät tehneet minuun vaikutusta vaan ihan joku muu. Kun nyt ajattelen seurakuntia, joissa ystäväni viihtyvät Suomessa tai ulkomailla, ovat kaukana siitä mikä on minun ja monen muun mielikuva kirkosta. Suomessa on syntynyt viimeisen 20 vuoden aikana lukuisia nuorekkaita seurakuntia yksi niistä on tänä syksynä paljon hyvää julkisuutta saanut Suhe.





On hauskaa, kun viikonlopulle sattuu juhlat. Toisinaan istutaankin iltaa ystävien kanssa aamutunneille tai käydään koko perhe kummilasten, serkkujen tai ystävien lasten syntymäpäivillä. Ennen juhliin lähtöä talon peilit on kovassa käytössä. Meille seurakuntaan meno ei ole pakkopullaa tai velvollisuus joka pitää suorittaa vaan se on juhlaa arjen keskellä. Onneksi paikka on sellainen, että sinne voi laittautua




tai mennä verkkareissa jos siltä tuntuu. Moni ystävistä joita kutsun seurakuntaan kysyy, että: "miten sinne pitää pukeutua?". Hain ystävääni mukaan ensimmäistä kertaa seurakuntaan ja hän näki jalassa olevat  kengät. Hän totesi "mitä , oletko menossa baariin" ?



Olimme aikoinaan alfa-kurssi koulutuksessa Lontoossa ja kävimme katsomassa minkälainen meininki on Hillsong seurakunnassa. Olin todella iloinen, vaikuttunut ja yllättynyt. Seurakunta sisääänkäynnistä alkaen oli kuin olisi mennyt isoon teatteriin. Ihmisten puheensorina, iloisuus ja koko olemus muistutti rock-konserttia.


Amerikassa ollessamme pääsimme tutustumaan David Wilkerssonin kirkkoon New Yorkissa. Siellä oli valtava määrä ihmisiä, eri ikäisiä ja paljon lapsiperheitä. Oli mahtava kokemus käydä niin isossa seurakunnassa, jossa on monelle suomalaisellekin tuttu pastori David. Hän lähti aikoinaan kaduille ja slummeihin ja vaikutti monien jengiläisten elämään. Heistä tunnetuin on Nicky Cruz(juokse poika juokse kirjan päähenkilö)


New Yorkin Hillsong seurakunnan pastorina toimii Carl Lentz.


Tuhannet ja tuhannet New Yorkilaiset on löytäneet paikan Hillsongista mukaanlukien tunnetut laulajat ja näyttelijät.


 Monella on tietynlainen näkemys seurakunnasta ja siellä olevista ihmisistä, joka perustuu olettamukseen. Meillä perheessä seurakunnassa käynti on tapa. Ihan niinkuin monella on tapana käydä viikonloppuna vanhempiensa luona, ravintolassa syömässä tai viettää ilta baarissa ystävien kanssa. Raamattu kehoittaa käymään säännöllisesti seurakunnassa. Tämä ei kuitenkaan ole meille ainoa syy, vaan meille seurakunnassa käynti tarkoittaa hyvänolon tunnetta ja nollausta arjen paineista. Siellä on aitoa tunnelmaa  ja Jumalan läsnäoloa. Useita päihteitä kokeilleena Pyhä Henki antaa parhaat kiksit. Seurakuntaan voi mennä humalassa, pahasti mokanneena tai sairaana. Sinne voikin astella merkki tennareissa tai rikkinäisissä verkkareissa.

Seurakunnan ilmapiirissä on eheyttävä ja parantava vaikutus. Sitä on hankala kertoa se täytyy itse kokea. Seurakunnassa käyvät perheet ja avioliitot voi paremmin. Perheiden lapset eivät niin todennäköisesti repsahsa huumeisiin ja pahoille teille, kun seurakunnat tarjoaa viikonloppuina nuorille suunnattua hauskaa ohjelmaa. Oma nuoriso suuntaa Espoon tai Stadin vapaaseurakunnan nuorteniltoihin. On myös mahtavaa tietää, että pahassa tilanteessa saa aina rukoustukea ja myös konreettista apua.



Itse asiassa, jos otan Raamattuni todesta, paikalliseurakunta on minulle tärkeämpi kuin työni, harrastukseni, vapaaehtoistyöni, urani ja opiskeluni. Voin olla tietysti välittämättä tästä, mutta uskon, että kun laitan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen, menestyn oikeissa asioissa ja voin paremmin. Monet ovat tehokkaita, mutta asioissa joilla ei ehkä olekaan niin suurta merkitystä. Toki haluan olla itsekin tehokas ja saada aikaan, mutta haluan olla varma mihin panostan. Harvempi kuolinvuoteella miettii, että olisinpa ollut enemmän toimistossa, hankkinut enemmän tutkintoja tai luonut mahtavan uran. Seurakunnassa käynti on mitä parhain panostus omaan hyvinvointiin, parisuhteeseen ja omiin lapsiin.

Harvasta yhteisöstä löytyy niin paljon eri-ikäisiä, värisiä, eri tavoin ajattelevia, etnisiä ryhmiä, rotuja kuin seurakunnasta.  Olet lämpimästi tervetullut merkkilaukun tai muovikassin kanssa.






Nikke ja Heidi