Hyvää alkanutta viikkoa arvoisat blogin lukijat! Tiedätkö mikä on ihanaa? Se , että joskus asiat menee eteenpäin vähän omalla painolla ilman kauheaa puserrusta. Espoon
vapaaseurakunnasta on tullut ihanasti tukea näihin vierailuihin, joita tehdään pääkaupunkiseudulla. Tiimiin on tullut vahvistusta seurakunnasta mm. Esko ja Piia on tulleet usein avuksi. Lisäksi koko Matinkylän yhteisö on lupautunut tulla joka kuukausi mukaan yhteen kohteeseen. Seurakunnasta Liina, joka hoitaa lapsiaan kotona valmisti meille salaatin ,pääruoan ja jälkiruoat ja vielä toi ne meille edellisenä iltana. Tämä on ollut suuri ilo ja helpotus. Ollaan pienin askelin laajennettu vierailukohteita. Viime vuoden aikana järjestettiin iltoja kahdessa asumispalveluyksikössä Espoossa ja Helsingissä, Pakilan Onesimustalolla ja marras-joulukuussa lisättiin kohteisiin Olarinluoman tukiasunnot ja vastaanottokeskus sekä Hietalahden palvelukeskus. Tammikuussa ajelin Pitäjänmäen kulmilla ja sain tunteen, että menen esittäytymään Pelastusarmeijan asumispalveluyksikköön. Ystävällinen henkilökunta toivotti meidät tervetulleiksi jo seuraavalle viikolla. Pitäjänmäellä oli ennätysmäärä ihmisiä. Useat heistä jäi ruokailun jälkeen kuuntelemaan ja juttelemaan. Moni pyysi rukousta! Vastaanotto oli todella hyvä.
Viime torstaina vierailtiin uudessa paikassa nuoruuden seudulla Viherlaaksossa. Väinöläkodissa asuu paljon maahanmuuttajia ja siellä on selvästi muita paikkoja vähemmän päihteiden käyttöä. Kaikki ihmiset joita illan aikana kohtasimme oli selvinpäin. Ilta olikin oikein monikultturi pläjäys. Meidän tiimi oli todella iso ja mukana oli kaksi romanimiestä ja venäläistaustainen. Iltaan osallistui suomalaisten lisäksi Irakilaisia, Tunisialainen ja muutama somalialainen. Vaikka suurella osalla heistä oli muslimitausta niin he kuuntelivat liikuttuneina tarinoitamme. Oli kiva kokea yhteyttä ja ystävyyttä sekä puhua avoimesti elämästä ja uskosta niin monikultturisessa ympäristössä, jossa kaikilla erilainen vakaumus. Puhuin ihan suoraan ja aidosti kristinuskosta ja miten se meitä auttaa sekä antaa halun auttaa lähimmäistä. Ei siitä kukaan loukkaantunut :) Päinvastoin muslimit olivat syvästi otettuja ja liikuttuneita siitä , että tulemme niin isolla porukalla laulamaan, tarjoamaan ruokaa ja kohtaamaan ihmisiä.
Tämän viikon torstaina vierailemme Ruusulankadun asumispalveluyksikössä, jossa on pääosin nuoria päihteiden käyttäjiä ja narkomaaneja. Ensi viikon maanantaina pääsemme jälleen ihan uuteen paikkaan Sepänkylän asuntolaan, joka on tähänastisista vierailukohteista täysin päihteetön.
Joululomalla päätin ottaa rohkean askeleen ja löin lukkoon seuraavien kuukausien vierailut. Aiemmin en ole sitä uskaltanut tehdä, kun ei voi ennustaa etukäteen mikä tilanne meillä on kotona. Lisäksi viime syksynä hoidimme ViaDia Espoo ry asuntola vierailuja tosi pienellä miehityksellä. Muutaman kerran isoja 50 hengen ruokailuja oli mun lisäksi järjestämässä Kimmo ja Panun/Nikke. Nyt tiimiin ja vierailuille on tulossa niin paljon ihmisiä, että en voi kaikkia ottaa mukaan. En tiedä mitä se sinulle puhuu, mutta minua se rohkaisee tosi paljon. Toisinaan meidän pitää ottaa uskaliaita askelia veden päällä ja luottaa, että vesi kantaa.
Jos miettii mitä tahansa toimintaa yrityksissä, yhdistyksissä ja seurakunnissa niin eihän siinä ole mitään järkeä laajentaa toimintaa ennenkuin siihen olemassa työntekijät ja tarvittavat varat. Toisinaan Jumala haluaa näyttää meille, että työmme ja toimintamme ei ole kiinni inhimillisistä asioista vaan Hän haluaa olla mukana ja vie työtämme eteenpäin. Tämän minä sain iloksena huomata. Tuntuu, että Jumala on todella mukana tässä. Hän tuo parhaat ideat, ihmiset ja varat. Itseasiassa hän haluaa olla jokaisen elämässä läsnä konkreetisemmin. Hän haluaa auttaa sinua siinä elämäntilanteessa missä olet: yksin, perheellisenä, köyhänä, rikkaana. Jumala on kiinnostunut sinun opiskeluista ja työelämästä, haluaa auttaa ja tuoda uusia ideoita miten voit edetä työssä ja kehittää toimintaa. Hän tietysti toivoo myös, että avartaisit maailmankatsomustasi ja oppisit olemaan kiitollinen pienistä ja suurista asioista. Itsekkyys ei tuo onnea kenelläkään ja lähimmäisen auttaminen tulisi olla jokaisen tehtävä. Kiireiset voi lahjoittaa varoja lähi seurakuntaan tai hyväntekeväisyyteen ja ne joilla on aikaa voi käydä kahvilla yksinäisen naapurin luona tai auttaa yksinhuoltaperhettä ja viedä heidät pulkkamäkeen tai elokuviin.
Ihanaa viikkoa sinulle ja muistetaan ystäviä 14.2 ja niitä kaikkia ihmisiä, jotka tiellemme osuu !
Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti